Jäätie avautui Rovaniemellä, ja kyläläisten kauppareissu lyheni 20 kilometrillä

Jäätietä käyttävät vilkkaina päivinä jopa sadat paikalliset. Kyläyhdistys ylläpitää jäätietä talkoilla. Huolta aiheuttavat oman elämänsä ”juhakankkuset”, sanoo puheenjohtaja.

  • Sari Pöyhönen

”Kun siellä ajaa, aina joku tulee vastaan.”

”Vilkkaimpina päivinä minuutin välein.”

”Käytän jäätietä monta kertaa viikossa.”

Näin kertovat Rovaniemellä Paavalniemen asukkaat, joiden arkea Kemijoen yli vievä jäätie helpottaa usean kuukauden ajan joka talvi.

Jäätie on ollut käytössä pisimmillään kuusi kuukautta vuodessa, mutta yleensä vähintään kolme kuukautta eli joulukuusta maalis- tai huhtikuuhun, riippuen pakkasista ja jäätilanteesta.

Tänä vuonna jäätie avattiin jo itsenäisyyspäivänä. Yleensä jäätie on saatu auki jouluksi, mutta ei aina.

Rovaniemen kartta, johon piirretty jäätie.
Paavalniemen jäätie vie Kemijoen yli. Jäätien pituus on noin 400 metriä. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap

Polttoainetta ja aikaa säästyy

Jäätie oikaisee ajomatkaa ja siinä säästää.

– Joskus markka-aikana joku insinööri laski, että jäätie säästi polttoainekuluissa satojatuhansia markkoja. Ja aikaa säästyy noin vartti per suunta, pohtii Paavalniemen jäätietä ylläpitävä kyläyhdistysaktiivi Tuomo Varttila.

Ojanperän-Paavalniemen kyläyhdistys Rovaniemellä ylläpitää Kemijoen ylittävää jäätietä. Jäätietä on pidetty auki jo vuosikymmenten ajan. Työtä tehdään talkoovoimin ja vapaaehtoisen jäätiemaksun avulla. Työhön kuuluu jään mittausta kairaamalla sekä tien jäädyttämistä ja auraamista.

Mies katsoo kameraan, taustalla jäätie-kyltti.
Tuomo Varttila vei jäätie-kyltin Paavalniementien varteen viikonloppuna. Kuva: Sari Pöyhönen / Yle

81-vuotias Tuomo Varttila on ollut tekemässä jäätietä kolmekymmentä vuotta. Autoja näkyy menevän melkein koko ajan. Varttila moikkaa menijöitä. Suurin osa on tuttuja.

– Kun muutin Paavalniemeen 1980-luvun lopussa, asukkaita oli noin 300. Nyt asukkaita on noin 600. Enää en tunne ihan kaikkia, Varttila sanoo.

Varttila toimi Ojanperän-Paavalniemen kyläyhdistyksen puheenjohtajana aiemmin, mutta on nyt antanut ohjat nuoremmille.

Netin karttapalvelu noteerasi liikenteen kasvun – se ei ole vain hyvä asia

– Jäätietä käyttää sata tai jopa satoja päivittäin. Jäätietä käyttävät myös kylän ulkopuoliset asukkaat, kertoo Ojanperän-Paavalniemen kyläyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Sini-Sisko Kilpeläinen puhelimitse.

Kolin jäätie Pohjois-Karjalassa on turistinähtävyys. Lapin jäätiet eivät niinkään, vaikka joskus jäätiellä käy myös turisteja ja muita satunnaisia kulkijoita.

– Google noteerasi lisääntyneen liikenteen joku vuosi sitten ja lisäsi jäätien karttoihinsa. Se ei ole suoranaisesti hyvä asia, Kilpeläinen sanoo.

Turvallisuus jäätiellä ei ole kyläyhdistyksen vastuulla, vaan jäälle meno on omalla vastuulla.

– Toki siitä huolimatta kyläyhdistys pyrkii varmistamaan, että jää on riittävän kantavaa ja ohjeistamaan kulkijoita turvalliseen käyttöön.

Kilpeläisen mukaan onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita on sattunut verrattain vähän.

– Eniten huolta aiheuttavat ”oman elämänsä juhakankkuset”, jotka pyörittävät autojaan jäätiellä kovilla nopeuksilla. Näitä rallikuskeja on ajautunut kaistojen ulkopuolelle heikommalle jäälle, Kilpeläinen toteaa.

Mies seisoo jäätien alussa ja taustalla näkyy joen yli vievä jäätei, ja varoituskylttejä.

Netin karttapalvelun myötä jäätien päähän tuli kerran rekka, mutta onneksi se ei mennyt jäälle. Jäätie kantaa turvallisesti vain henkilöautoja ja pakettiautoja, kertoo Tuomo Varttila.

Varttilan mukaan turvallinen jään paksuus on vähintään 30 senttiä. Muutenkin maltti on valttia, Varttila sanoo.

Paavalniemen jäätie avattiin itsenäisyyspäivänä. Heti seuraavana päivänä joku oli ajanut rantakoivikkoon.

– Autolle kävi huonosti, mutta onneksi kyydissä oleville eikä kuskille tullut vakavia vammoja. Jäätie ei todellakaan ole rallia varten, Varttila toteaa.

Nopeusrajoitus jäätiellä on 40 kilometriä tunnissa, koska auton paino aiheuttaa aaltoliikettä jään alla vedessä. Aallot ovat vaarallisia liian nopeina, koska ne voivat rikkoa jään.

Kaistojen ulkopuolelle ei saa mennä, koska vain aurattuja kohtia on jäädytetty ja jään paksuutta on mitattu vain kaistojen kohdalla. Turvaväliä täytyy pitää vähintään 40 metriä, jotta jäälle ei muodostu liikaa painoa.

Auto ajaa jäätiellä.
Paavalniemen jäätiellä nopeusrajoitus on 40 kilometriä tunnissa, eli saman verran kuin Paavalniementiellä. Kuva: Sari Pöyhönen / Yle

Virallisia jääteitä hallinnoivat ely-keskukset

Epävirallisten, yksityisten ja kyläyhdistysten ylläpitämien jääteiden lisäksi on virallisia jääteitä. Niitä ylläpitävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- eli ely-keskukset. Virallisia jääteitä on Suomessa kolme:

  1. Pohjois-Karjalassa Kolin jäätie,
  2. Pohjois-Pohjanmaalla Hailuodon jäätie ja
  3. Lapissa Räisälän jäätie.

Lapin jäätiet on avattu yleensä aiemmin ja varmemmin kuin etelän jäätiet. Räisälän jäätie avattiin tänä vuonna tiettävästi ensimmäisenä kaikista, marraskuun 27. päivänä.

Kolin jäätie pysyy auki talvisin noin 60 päivää eli kaksi kuukautta. Hailuodon jäätietä ei avattu viime talvena ollenkaan. Jääteiden avautuminen ja sulkeutuminen vaihtelevat vuosittain pakkasten mukaan.