Joka viides 11–15-vuotias helsinkiläisnuori kieltää ilmastonmuutoksen

Ilmastoahdistuksen kokemus muuttuu nuorilla jatkuvasti, selviää tutkimuksesta.

Ihmisiä kauppakeskuksessa kuvattuna ylhäältä alaspäin.
Tutkimukseen osallistui yli 3 000 Helsingissä asuvaa nuorta. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • STT

Puolet nuorista suhtautuu ilmastonmuutokseen huolettomasti, selviää tuoreesta tutkimuksesta. He kokevat vain vähäistä ilmastoahdistusta.

Yksi tutkimuksen tekijöistä, väitöskirjatutkija Salla Veijonaho, pitää tätä hyvänä asiana siinä mielessä, että ilmastonmuutoksen hillintä vaatii erityisesti aikuisten yhteiskunnallisia toimia.

– Mutta toisaalta on myös luonnollista, että nuoret kokevat ilmastoahdistusta, kun he pohtivat epävarmuutta tulevaisuudestaan ilmastonmuutoksen keskellä, sanoo Veijonaho tiedotteessa.

Tutkimukseen osallistui yli 3 000 nuorta. He olivat iältään 11–15-vuotiaita ja asuivat Helsingissä.

Noin joka viides tutkimukseen osallistuneista nuorista kieltää ilmastonmuutoksen. Toinen viidesosa taas on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kokee syyllisyyttä. Tämä ryhmä toimi muita enemmän ympäristövastuullisesti.

Tutkimuksessa havaittiin vielä neljäs ryhmä. Kymmenesosa vastaajista oli ilmastonmuutoksesta ylikuormittunut. He kokivat voimakasta uupumusta ilmastonmuutoksesta, mutta samalla kielsivät sen olemassaolon.

Ilmastoahdistus saattaa toimia voimavarana

Tutkimuksessa selvisi myös, että ilmastoahdistuksen kokemus muuttuu nuorilla jatkuvasti.

– Nuoret, jotka kuuluivat matalan ilmastoahdistuksen profiileihin ensimmäisenä vuonna, saattoivat siirtyä korkean ilmastoahdistuksen profiileihin toisena vuonna, ja toisin päin, Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro sanoo tiedotteessa.

Muutokset koetun ilmastoahdistuksen määrässä saattavat liittyä nuorten hallintakeinoihin, joita he käyttävät ahdistuksen käsittelyyn ja kanavoimiseen. Hyvät ja rakentavat hallintakeinot voivat edesauttaa sitä, että nuori ei koe aktiivisesti ilmastoahdistusta.

– Ilmastoahdistuksen kokemisella on myös hopeareunus, koska se saattaa toimia motivoivana voimavarana ja kannustaa ilmastovastuulliseen toimintaan omassa elämässä, Salmela-Aro sanoo tiedotteessa.

Muut tutkimuksen tekijät ovat Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi sekä dosentti Maria Ojala Ruotsin Örebron yliopistosta.