Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen on ainakin niin lähellä kansallissankarin statusta kuin urheilussa toimimalla voi Suomessa päästä. Leijonajoukkueensa neljästi maailmanmestaruuteen ja kerran olympiavoittoon päävalmentanut Jalonen herätti huomiota äskettäin, kun presidentinvaalien kärkikandidaatteihin kuuluva Alexander Stubb (kok.) kertoi keväällä väistyvän päävalmentajan kuuluvan hänen kampanjansa tukiryhmävetäjiin.
Jalonen tiesi, että hänen peliliikkeensä herättää myös pahaa verta, sillä jääkiekon A-maajoukkue on kaikissa yhteiskuntaluokissa ja poliittisissa ryhmittymissä maan ylivertaisesti rakastetuin urheiluinstituutio.
Roolistaan Stubbin kampanjassa tähän asti julkisuudessa vaiennut Jalonen halusi nyt avata asiaa Yle Urheilulle.
– Ymmärrän tietenkin, millainen instituutio jääkiekon A-maajoukkue on lähes koko kansan juttuna. Sen kautta myös ymmärrän täysin, että tämä voi ärsyttää todella monia, Jalonen myöntää.
Stubb soitti
Yhteistyö Stubbin kanssa sai alkunsa, kun Jalonen sai soiton ehdokkaalta, jonka isän, Suomi-jääkiekon emeritusvaikuttajan Göran Stubbin hän tuntee myös hyvin. Nuorempi Stubb ehdotti Jaloselle painavaa asemaa kampanjassa.
Vaikka poliittinen toiminta on kansalaisen perustuslaillinen oikeus eikä vaadi erillisiä lupia työnantajilta kuin joissakin poikkeustapauksissa, Jalonen päätti varmistaa selustansa kahdella tavalla.
– Kysyin työnantajalta eli Jääkiekkoliiton toimitus- ja puheenjohtajalta (Sami Kauhanen ja Harri Nummela), mitä ajatuksia tämä herättää. Vaikka minun ei olisi ollut pakko niin tehdä, en olisi lähtenyt kampanjaan, jos liitto olisi asettunut vastahankaan.
Erityisen paljon päävalmentajakautensa viimeisiin MM-kisoihin valmistautuvaa Jalosta kiinnostivat tietysti myös ajankäytölliset asiat.
– Varmistin ”Alexilta”, että tähän ei saa mennä määräänsä enempää aikaa. Sitä menee niin vähän, että olipa menestyksemme ensi kevään MM-kisoissa millainen tahansa, sitä ei pätkän vertaa selitä se, että olin mukana tässä kampanjassa.
Alexander Stubb ei ole ainoa urheilusta tunnettujen henkilöiden tukema ehdokas. Esimerkiksi ex-taitoluistelija Kiira Korpi tukee julkisesti Pekka Haavistoa (valitsijayhdistys, vihr.) ja keihäänheiton olympiavoittaja, Olympiakomitean hallituksen jäsen Tapio Korjus Olli Rehniä (valitsijayhdistys, kesk.).
– Pidän Pekkaa (Haavisto) kokemukseltaan, osaamiseltaan, persoonaltaan ja omalta kannaltani myös arvomaailmaltaan parhaana ehdokkaana, toteaa Kiira Korpi.
Haavistoa kannattavat myös jalkapallosta tutut Tim Sparv sekä Tinja-Riikka Korpela, jalkapallotaustaista Olli Rehniä taas tunnetut yleisurheiluihmiset eli Urheiluliiton entinen puheenjohtaja Sami Itani ja nykyinen puheenjohtaja Riikka Pakarinen.
Kaksi aiempaa pyyntöä
Riihimäkeläinen Jalonen kertoo, että kaksi puoluetta on aiemmin pyytänyt häntä mukaan kuntavaaleihin, mutta saanut kieltävän vastauksen.
– En ole poliittinen ihminen, ja esimerkiksi yliopistoaikoina opiskelijapolitiikka ei kiinnostanut. Tulen ihan työväenluokkaisesta kodista. Yhteiskunnalliset asiat ylipäätään ovat alkaneet kiinnostaa ikää myöten, mikä varmaan on tavallista.
Vaikka esimerkiksi triathlonin täysmatkoilla kilpaileva, päivittäin liikkuva Stubb on ehdokasjoukosta sporttisin, urheilu ei ollut painavin syy Jalosen päätöksessä suostua yhteistyöhön.
– Ei kellekään ole epäselvää hänen intohimonsa omaan ja muiden urheilemiseen, mutta lähdin mukaan sillä mielellä, että maalle haetaan presidenttiä. Jos Alex elämäntavoillaan ja urheilullisuudellaan antaa kansalle hyvää esimerkkiä, se on bonus, mutta vain bonus. Nykyinen maailmantilanne asettaa presidentille vaatimustason, johon uskon Stubbin yltävän parhaiten.
Tunnin kävely
Ajankäytöstään kampanjatyössä Jalonen kertoi itsenäisyyspäivän alla, että oli toistaiseksi käynyt kerran Espoon Leppävaarassa tunnin kampanjakävelyllä. Hän luottaa Stubbin menestykseen ja esittää jääkiekosta tutun vertauksen.
– Kun peli kulkee, ja tilanne on hyvä, pahin virhe on passivoitua virheiden pelossa. Omaa peliä summeriin asti.
Stubbin tukiryhmävetäjiin kuuluu myös jäätanssilegenda, Olympiakomitean varapuheenjohtaja Susanna Rahkamo. Hän perustelee ratkaisuaan lähes samoin sanoin kuin Jalonen.
– Pidän häntä kyvykkäimpänä ehdokkaana. Urheilu- ja liikunta-ansiot ovat ylimääräistä plussaa, Rahkamo toteaa.
UKK:n pelikirja
Politiikan tutkija ja Turun yliopiston apulaisprofessori Markku Jokisipilä on seurannut kiinnostuneena, miten vahvasti suomalainen urheiluliike on ryhmittynyt Stubbin taakse: Jalosen ja Rahkamon lisäksi hiihtäjä Ristomatti Hakola ja ex-keihästähti Mikaela Ingberg ovat alueellisia kampanjavetureita. Myös F1-kuljettaja Valtteri Bottas, estejuoksun Europan mestari Topi Raitanen sekä hiihdon kolminkertainen olympiavoittaja Iivo Niskanen esiintyvät Stubbin tukijoina.
– Ei ainakaan lähihistoriasta tule mieleen toista kampanjaa, johon olisi onnistuttu keräämään näin nimekäs joukko urheilumaailmasta ja vielä näin painaviin kampanjarooleihin. On tämä erittäin poikkeuksellista, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajana toimiva Jokisipilä kertoo Yle Urheilulle.
Kauempaa historiasta Jokisipilä kaivaa henkilön, jonka pelikirjaan hän olettaa Stubbin tutustuneen huolellisesti. Presidenttinä 1956–1981 toiminut Urho Kekkonen ahersi 1930-luvulla painavissa urheilupoliittisissa positioissa ja oli suurjuoksija Paavo Nurmea ammattilaissyytöksiltä puolustaessaan jopa katkaisemassa Suomen ja Ruotsin urheiluvälejä.
– Se oli ajan hengessä myös taitava poliittinen veto, kun Nurmelta amatöörioikeuksia oli vielä viemässä ruotsalainen (Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Sigfrid Edström). Kekkosta kannatettiin urheilupiireissä erittäin laajasti. Olisin hämmästynyt, jos tämä pala historiaa olisi Stubbin kaltaiselle lukeneelle henkilölle vieras.
Jokisipilä uskoo urheiluväen tuen merkityksen Stubbin vaalitulokselle positiiviseksi.
– Maan suurimman kansanliikkeen hyödyntämättä jättäminen kampanjassa olisi hölmöä, jos se hyödynnettävissä on. Mukaan lähteneiden urheiluihmisten suosio tuskin tästä kasvaa, sillä varmasti osa suhtautuu tällaiseen valintaan karsaasti.
Urheilun ja poliitikan aina puhuttavasta suhteesta Jokisipilä antaa tyhjentävän arvion.
– Politiikka on suomalaisessakin urheilussa sen sisään leivottu olennainen elementti. Urheilun asioita esimerkiksi käsitellään tavalla tai toisella puolessakymmenessä eri ministeriössä. Muu on enemmän juhlapuhetta.
Jääkiekko ja kokoomus
Tunnettujen urheiluihmisten valinnan kohdistuminen kokoomuslaiseen ehdokkaaseen ei yllätä tutkijaa:
– Jääkiekolla on hyvin dokumentoidut pitkäaikaiset yhteytensä kokoomukseen esimerkiksi Kalervo Kummolan tai täällä Turussa aikanaan Hannu Ansaksen kautta.
Hiihtoliiton keväällä väistyvä puheenjohtaja Markku Haapasalmi on toiminut kokoomuksen riveissä Seinäjoen kunnallispolitiikassa. Stubb oli äskettäin Kuusamon maailmancupissa enemmän tai vähemmän kuin Hiihtoliiton kunniavieras.
– Valituksi tullessaan Stubb ei tietenkään voisi alkaa urheilulle mitään konkreettisia vastalahjoja ojentaa. Hänen isoin antinsa olisi varmasti liikunnallinen esimerkki ja kiinnostus huippu-urheiluun.
Viime vuosikymmeninä kulttuuriväki on isossa kuvassa tyypillisimmin liittoutunut vasemmiston tai vihreän presidenttiehdokkaan taakse.
– Yleistäminen on vaarallista, mutta näyttää olevan trendi, että kulttuurin puolelta haetaan useammin vasemmistolainen tai vihreä ehdokas ja urheilun puolelta porvarillinen ehdokas. Mutta tämä ei ole kategorista, Markku Jokisipilä sanoo.