Monen yhdeksäsluokkalaisen matematiikan taidot ovat alakoulun tasolla. Heikoimmat oppilaat ovat 3.–4.-luokkien tasolla matematiikan laskemisen sujuvuudessa, parhaimmat oppilaat taas voivat saavuttaa jopa lukion pitkän matematiikan keskiarvon.
Tulokset selviävät tuoreesta Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin raportista.
– Osaamisen erot yhdeksännelle luokalle tultaessa ovat ihan valtavia, sanoo johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen.
Karvin raportti vahvistaa, että matematiikan osaaminen on laskenut. Viime viikolla julkaistu nuorten osaamistuloksia mittaava laaja Pisa-tutkimus osoitti samankaltaisia tuloksia.
– Kiinnostavaa ja uutta oli se, että pystyimme jäljittämään, minkä luokkatason asteella osaaminen oli. Se oli kankeaa, hidasta ja sujumatonta, Metsämuuronen kertoo.
Parhaimman eli arvosanan 10 saaneiden oppilaiden osaaminen on laskenut portaittain. Arvosanan 5 tai 6 saaneiden osaaminen on taas ollut tasaisen heikkoa vuoden 2004 mittaukseen saakka, mutta vasta vuoden 2021 mittauksessa osaaminen on ollut aiempia vuosia selvästi heikompaa.
Arviointi toteutettiin keväällä 2021 yli 12 000 yhdeksäsluokkalaiselle ympäri Suomen.
Syitä osaamisen heikkenemiselle on useita. Raportissa todetaan, ettei laskevaa trendiä ole välttämättä helppo katkaista, ellei osaamisen laskun juurisyitä löydetä.
Arvioinnissa saatiin myös sellaista yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi kodin ja varhaislapsuuden vaikutuksesta matemaattiseen osaamiseen, mikä voi auttaa tulosten kohentamiseen.
Osaamisen tunne on tärkeä
Arvioinnissa selvisi, että positiivinen suhtautuminen matematiikkaan ja matematiikan yhteydessä koetut positiiviset tunteet korreloivat selvästi osaamiseen.
– Tunteilla on selkeästi merkitystä siihen, millaisia tavoitteita asettaa ja miten asemoi itsensä oppiaineeseen nähden. Jos tuntuu negatiiviselta, kurjalta, niin ei ehkä valitse sitä esimerkiksi lukiossa oppiaineekseen, sanoo Metsämuuronen.
Tyttöjen osaamisen tai osaamattomuuden tunne voi olla yksi tekijä myös siinä, miten tyttöjen ja poikien väliset erot ovat muodostuneet. Parhaista oppijoista 57 prosenttia oli poikia ja 43 prosenttia tyttöjä.
Vanhempien korkealla koulutustasolla oli jonkin verran vaikutusta, mutta yhtä kaikki parhaitenkin menestyneet nuoret kokivat, etteivät saa tarpeeksi kannustusta ja tukea.
Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla taas hankaluuksia tuotti kielitaito sanallisissa tehtävissä. Myös maahanmuuttajataustaisien oppilaiden kohdalla poikien osaaminen oli tyttöjen osaamista parempaa.
Varhaislapsuuden keskusteluilla ja tarinoilla on merkitystä
Matematiikan taidoiltaan heikoille oppilaille tulee kohdentaa aiempaa intensiivisempää oppimisen tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Nyt tiedämme, että oppilailla on laskusujuvuudessa ongelmia ja tähän voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa, kertoo Metsämuuronen.
Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota myös kodin olosuhteisiin.
Selvisi, että jos koti on resursseiltaan tai kulttuuritekijöiltään rikas, eli oppilaalla on esimerkiksi oma huone tai kotona on kirjallisuutta, musiikkisoittimia ja taideteoksia, on osaaminen reippaasti korkeammalla kuin sellaisen oppilaan kohdalla, jonka kotona näin ei ole.
Metsämuurosen mukaan jo sillä on merkitystä, miten kotona keskustellaan ja luetaanko kotona esimerkiksi kirjoja lapsen kanssa.
– Näin ne osaamisen erot eivät olisi kouluun tullessa niin suuria, hän arvioi.
Korjaus 15.12.2023 klo 8.20: Tutkijan etunimi ensimmäisessä kappaleessa.