Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Ylelle maanantaina, että suomalaisten pitää varautua hyvin Venäjän tilanteen takia.
– Tämän takia jokaisen reserviläisen Suomessa kannattaisi oikeasti miettiä ja itselleen luvata, että vuoden 2025 alussa he ovat elämänsä kunnossa fyysisesti ja henkisesti, Salonius-Pasternak sanoi paljon huomiota saaneessa kommentissaan.
Mitä on henkinen varautuminen ja miten sitä voi harjoitella? Kysyimme kolmelta eri alan asiantuntijalta.
Neljä tärkeää piirrettä
Tampereen yliopiston tutkija Riitta-Liisa Larjovuori sanoo, että henkisellä kunnolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen luottaa omiin kykyihinsä ja uskoo, että pystyy vaikuttamaan elämänsä kulkuun.
Olennainen osa henkistä kuntoa on resilienssi eli kyky selviytyä ja joustaa vaikeissa ja epävarmoissa tilanteissa.
– Resilientti ihminen jatkaa eteenpäin, vaikka tielle tulisi haasteitakin, ja palautuu hankalista koettelemuksista.
Työssä pärjääviä ja hyvinvoivia ihmisiä yhdistävät tutkimusten mukaan optimismi, toiveikkuus, resilienssi ja itseluottamus, joista psykologinen pääoma muodostuu.
Kyse on perusasioista
Porin prikaatin kenttärovasti Risto Katila sanoo, että henkinen kunto on vaikeasti mitattava asia. Olennaista on, että pystyy toimimaan omassa tehtävässään.
– Yleensä henkinen kunto ei ole irrallaan ihmisen muustakaan hyvinvoinnista, eli perusasiat ja hyvät rutiinit kuntoon? hän pohtii.
Helsingin yliopiston tutkija, sosiaalipsykologi Jennifer De Paola on tutkinut suomalaisten onnellisuutta. Hänen mukaansa hyvän henkisen kunnon voi yhdistää hyvinvointia tuoviin asioihin. Näitä ovat positiivisten tunteiden kokeminen elämässä, tyytyväisyys omaan elämään ja se, että omasta elämästä löytyy merkitystä.
Ei tarvitse olla superihminen
Riitta-Liisa Larjovuori sanoo, että henkisessä hyvässä kunnossa olevat ihmiset voivat olla keskenään hyvin erilaisia.
– Superihmismyytit voitaisiin ehkä jo unohtaa. Elämä on hyvällä pohjalla silloin kun arjen asiat ja velvoitteet sujuvat ilman jatkuvaa pinnistelyä ja yliyrittämistä.
Armollisuus itseä kohtaan ja omien elämänarvojen sekä tarpeiden kuuntelu on Larjovuoresta olennainen osa henkistä kuntoa.
Jennifer De Paola sanoo, että toisilla ihmisillä positiivisuus ja tyytyväisyys tulevat enemmän luonnostaan kuin toisille.
– Surullisuus ikävien tapahtumien jälkeen tai tyytymättömyys elämään vaikealla hetkellä on normaalia ja on tärkeää hyväksyä nämä tunteet.
De Paola muistuttaa, etteivät ihmiset pysty välttämään kriisejä mutta he voivat valita, miten he suhtautuvat niihin.
Miten henkistä kuntoa pystyy kasvattamaan?
Kenttärovasti Risto Katila antaa täsmäohjeet.
– Syö riittävästi, nuku riittävästi, liiku riittävästi ja pidä ihmissuhteet kunnossa. Tarvittaessa kannattaa hakea tukea.
Riitta-Liisa Larjovuori sanoo, että henkinen kunto kehittyy, kun on suhteessa muihin ihmisiin. Hän on valmentanut työelämään suuntaavia nuoria tavalla, josta voisi olla olla apua myös aikuisille.
– Olemme harjoitelleet siten, että jokainen on kertonut jonkin kokemuksen omasta onnistumisestaan. Toiset ovat sitten auttaneet paikantamaan, mitä vahvuuksiaan nuori oli tässä käyttänyt ja ilmentänyt.
Onnellisuustutkija Jennifer De Paola neuvoo kysymään, mikä tekee onnelliseksi ja tekemään sitä enemmän.
– Hyvin usein se tarkoittaa enemmän laatuaikaa läheisten kanssa tai metsässä kävelyä.
Vuoden loppuessa voi myös kysyä itseltään, kuinka tyytyväinen on elämään. Jos on asioita, joihin ei ole tyytyväinen, voiko niitä muuttaa. Jos asioiden muuttaminen ei ole mahdollista, voi silti etsiä tukea ja apua.
Elämään voi onnellisuustutkijan mukaan tuoda lisää merkitystä esimerkiksi listaamalla ennen nukkumista asioita, joista on kiitollinen. Myös muiden auttaminen tuo elämään lisää tarkoitusta, onnea ja – henkistä kuntoa.