Lasten ja nuorten tekemät vakavat rikokset ovat viime päivinä nousseet uutisotsikoihin.
Muun muassa Kampissa tapahtuneessa ampumatapauksessa tekijä oli vasta 16-vuotias. Ylitorniolla puolestaan epäillään nuoren oppilaan raiskanneen alle 15-vuotiaan uhrin koulun vessassa.
Ovatko nuorten ja lasten tekemät vakavat väkivaltarikokset yleistyneet ja raaistuneet viime vuosina?
Tilastojen mukaan 15–17 -vuotiaiden tekemien törkeiden pahoinpitelyiden määrä on lähtenyt kasvuun koronavuosien aikana. Nykytilanne on kuitenkin merkittävästi parempi, kuin vielä 2000-luvun alussa.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mielestä tilastojen valossa vakavaa huolta nuorisoväkivallan lisääntymisestä ei ole. Hän kuitenkin muistuttaa, että tilastot eivät ole koko totuus ilmapiirin muutoksesta.
– Täytyy ottaa vakavasti se tunne, joka monilla ammattilaisilla, vanhemmilla ja lapsilla sekä nuorilla on. Heidän mukaansa pelko ja väkivallalla uhkailu on lisääntynyt, Pekkarinen sanoo.
Pekkarista itseään huolestuttaa kierre ja kilpavarustelu, jonka väkivaltaiset rikokset ja niiden pelko saavat aikaan.
– Kun pelätään väkivaltaa, saatetaan kantaa mukana veitsiä, kaasusumuttimia ja muita aseita, joilla voi tarvittaessa puolustautua. Kun niitä on mukana, niitä myös käytetään todennäköisemmin, Pekkarinen kertoo.
Hänen mukaansa teräaseiden, nyrkkirautojen ja erilaisten astaloiden mukana pitäminen on jo lisääntynyt nuorten arjessa.
Järjestäytyneen rikollisuuden tavat hiipivät nuorten arkeen
Pekkarinen on kiinnittänyt huomiota myös uudenlaisiin väkivallan ilmiöihin nuorten keskuudessa. Yksi niistä on väkivallan tekojen kuvaaminen ja kuvien levittäminen laajalle. Toinen on uhrien nöyryyttäminen.
Hän uskoo, että käyttäytymisen mallit ovat ujuttautuneet lasten maailmaan järjestäytyneestä rikollisuudesta. Niiden toimintatapoihin nuoret törmäävät muun muassa sosiaalisessa mediassa ja rikosviihteessä.
– True crime -viihteen lisääntyminen on valitettava ilmiö. Siinä ammattirikollisuudesta tehdään ihailtavaa ja mässäillään rikollisella elämäntavalla. Sieltä näitä malleja opitaan, Pekkarinen arvioi.
Lapsiasiavaltuutettu uskoo, että väkivaltakulttuuri on normalisoitunut lasten ja nuorten maailmassa. Pelien ja fiktion kautta tulviva kuvasto tarjoaa väkivaltaa ratkaisumalliksi konflikteihin, joista ei muuten selviä.
Pekkarinen kehottaakin kasvattajia pitämään tiukasti kiinni elokuvien ja pelien ikärajoista.
– Se ei ole mitään kukkahattutäti-höttöä, vaan ihan pitkällisen tutkimuksen tulosta. Alaikäiselle on vahingollista tottua väkivaltaisen kuvaston käyttöön. Sille altistuminen madaltaa väkivallan käyttämisen todennäköisyyttä.