Suomalainen kulttuuri on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen näkyvästi esillä maailmalla. Huomiota ei ole tullut vain tietyn taiteenlajin alueelta, vaan laaja-alaisesti musiikista elokuviin ja kuvataiteesta peleihin.
Tässä artikkelissa pohditaan, mistä suomalaisen kulttuurin kova noste johtuu ja onko tämä vain hetken huumaa.
Mutta aluksi kertaus siitä, missä asioissa Suomi on kuluvana vuotena mainittu.
Käärijä
Käärijä teki historiaa sijoittumalla toiseksi Euroviisuissa kappaleella Cha cha cha. Suomalaisräppäri sai vihreässä bolerossaan aikaan ennennäkemätöntä fanitusta kotimaan lisäksi ympäri maailmaa.
Suomalainen ja vieläpä suomenkielinen musiikki ei ole pitkään aikaan saanut näin suurta huomiota yhdellä kertaa. Cha cha cha nousi viisujen jälkeen suoratoistopalvelu Spotifyn maailman kuunnelluimpien kappaleiden joukkoon.
Kuolleet lehdet ja Alma Pöysti
Aki Kaurismäen ohjaama ja Alma Pöystin tähdittämä elokuva Kuolleet lehdet on niittänyt mainetta Cannesin elokuvajuhlilta lähtien. Elokuva sai siellä tuomariston palkinnon Prix du Juryn, jota pidetään juhlien kolmanneksi tärkeimpänä.
Kuolleet lehdet sai Yhdysvalloissa Golden Globe -ehdokkuuden parhaan ei-englanninkielisen elokuvan sarjassa.
Pääosaa näyttelevä Alma Pöysti sai ehdokkuuden parhaan naisnäyttelijän palkintoon musikaali- ja komediaelokuvien kategoriassa. Suoritus on historiallinen, sillä muut ehdokkaat ovat Hollywoodin nimekkäimpiä näyttelijöitä.
Kaurismäen elokuvan menestys voi jatkua vielä Oscar-kisassa. Elokuva valittiin niin kutsutulle 15 elokuvan lyhytlistalle, jolta valitaan varsinaiset viisi Oscar-ehdokasta tammikuussa.
Lue: Aki Kaurismäen elokuva Kuolleet lehdet voitti Cannesin tuomaristopalkinto Prix du Juryn
Sisu-elokuva
Jalmari Helanderin ohjaama Sisu-elokuva sai historiallisen hyvän vastaanoton huhtikuun lopulla Yhdysvalloissa. Elokuvan lipputulot ensimmäisenä viikonloppuna nousivat 3,25 miljoonaan dollariin, mikä teki siitä maan 10. katsotuimman elokuvan.
Suomen elokuvasäätiön mukaan kyseessä oli laajimman levityksen koskaan Yhdysvalloissa saanut suomalainen elokuva.
Tove Jansson
Lokakuussa Pariisissa esillä ollut Tove Janssonin näyttely keräsi paljon kansainvälistä huomiota. Houses of Tove Jansson -näyttelyssä oli mukana taiteilijan maalauksia, piirroksia ja kirjoituksia 1920-luvulta 1980-luvulle. Näyttelyssä vierailijoita kiehtoi etenkin Janssonin aikaansa edellä ollut persoona.
Kaija Saariaho ja Dalia Stasevska
Suomalaiset klassisen musiikin taiturit saivat huhtikuussa paljon huomiota Isossa-Britanniassa. Tänä vuonna menehtyneen Kaija Saariahon Innocence-ooppera sai ensi-iltansa Lontoon Royal Opera Housessa ja keräsi ylistäviä arvioita.
Musiikkijulkaisu BBC Music Magazine valitsi puolestaan kapellimestari Dalia Stasevskan vuoden 2023 muusikoksi. Ukrainan Kiovassa syntynyttä Stasevskaa kuvaillaan karismaattiseksi ja monipuoliseksi taiteilijaksi.
Joulukuussa The New York Times valitsi Stasevskan Vuonna 2023 läpimurron tehneet tähdet -listalle.
Iiu Susiraja
Huhtikuussa avattiin taiteilija Iiu Susirajan ensimmäinen yksityisnäyttely Yhdysvalloissa. Paikkana ei ollut mikään muu kuin yksi maailman arvostetuimmista museoista: New Yorkin modernin taiteen museo MoMa. Syyskuulle asti auki ollut näyttely oli merkittävä tapahtuma koko suomalaisen taidekentän kannalta, sillä aikaisemmin suomalaistaiteilijoista MoMan yksityisnäyttelyyn on kelpuutettu vain Eija-Liisa Ahtila.
Alan Wake 2 -peli
Yksi Suomen kaikkien aikojen kalleimmista kulttuurituotteista, Alan Wake 2 -peli, sai maailmalla ylistäviä arvioita lokakuisen julkaisunsa jälkeen. Selviytymiskauhuksi kuvaillun peli budjetiksi on arvioitu ainakin 50 miljoonaa euroa. Remedy-yhtiön peli voitti pelialan Oscar-gaalaksikin luonnehditussa The Game Awardseissa kolme palkintoa.
Suomalaisille menestys tulee edelleen yllätyksenä
Suomi mainittu -lausahdus kuullaan usein, kun jokin suomalainen asia saa näkyvyyttä maailmalla. Pienelle maalle tuntuu edelleen olevan tärkeää, että meidän osaamisemme huomataan.
Silti edelleen suomalaisten menestys tulee meille itsellemme aina jonkinlaisena yllätyksenä.
– Ei meidän tarvitse päästä siitä yli. On tosi hienoa, että olemme ylpeitä kansainvälisestä näkyvyydestä, sanoo Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toiminnanjohtaja Hanna Lämsä.
Lämsän mukaan suomalaisen kulttuurin näkyvyys maailmalla on kasvanut viime vuosina. Tänä vuonna siinä on ollut erityinen twisti, kun menestystä on tullut laajalla skaalalla musiikista kuvataiteeseen ja elokuvista peleihin.
Lämsä sanoo, että kansainvälistyminen on pitkän matkan juoksu.
– Nyt alkaa näkyä se hyvä ja pitkäjänteinen työ. Meillä on hyviä ammattimaisia tekijöitä, kansainvälistä osaamista ja ammattimaisesti toimivia tukiorganisaatioita. Kyllä tämä on sen ansiota.
Suomi on ylipäätään ollut aiempaa näkyvämmin esillä ympäri maailmaa. Kansainvälisissä medioissa on kirjoitettu Suomen Nato-jäsenyydestä sekä edellisestä hallituksesta ja entisestä pääministeristä Sanna Marinista (sd.). Ja lähinnä positiivisessa valossa.
Suomen saama julkisuus on edistänyt myös suomalaisen kulttuurin näkyvyyttä maailmalla.
– Suomi ei ehkä ole ollut tunnettu kulttuuristaan aiemmin niin kuin hyvästä hallinnosta tai elämän laadusta. Mutta siinä on havaittavissa pientä nousua myös kulttuurin osalta, ja tätä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessa, sanoo Lämsä.