TEL AVIV Israelilainen Aviv Mataraso ei olisi uskonut, että käyttäisi säästöjään pistoolin ostamiseen.
Niin hän kuitenkin päätyi tekemään sen jälkeen, kun terrorijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta.
Mataraso, 30, työskentelee ohjelmoijana ja asuu Givatayimin kaupungissa Tel Avivin lähellä. Mataraso on tottunut ajoittaisiin raketti-iskuihin, joita on tehty Gazasta käsin kohti Israelia. Hamasin lokakuinen hyökkäys kuitenkin oli jotain aivan muuta.
– Israelilla on hyvin vahva armeija, ja silti Hamas onnistui toteuttamaan brutaalin hyökkäyksen. Tajusin, että jäämme yksin, jos jotain tapahtuu. Haluan pystyä puolustamaan itseäni, Mataraso sanoo.
Nyt nainen kantaa pistooliaan mukanaan kaikkialle. Aseen hankkiminen lupaprosesseineen maksoi hänelle noin 2 000 euroa.
– On paljon uusia Facebook-ryhmiä ja somekanavia naisille, jotka haluavat aseen tai ovat jo hankkineet sellaisen, Mataraso kertoo.
Hamasin hyökkäys horjutti israelilaisten turvallisuudentunnetta vakavasti. Tästä kertoo esimerkiksi tuore tutkimus, jonka mukaan noin kolmasosa israelilaisista kärsii post-traumaattisen stressireaktion oireista.
Myös 45-vuotias kolmen lapsen äiti, ensihoitaja Annette Kremer kantaa asetta aina poistuessaan kotoa.
Aseiden käyttö on Kremerille tuttua, sillä hän teki aiemmin töitä turvallisuusalalla muun muassa ministereiden henkivartijana. Ennen Hamasin hyökkäystä hän kuitenkin otti aseen mukaansa vain ampumaradalle ja kilpailuihin.
– Lokakuun hyökkäyksen jälkeen tajusin, että mitä vain voi tapahtua. Se on pelottava ajatus erityisesti niille, joilla on lapsia, joista huolehtia. Vaihdoin pistoolini pienempään, jotta voin kantaa sitä helposti mukanani kaikkialla, Kremer kertoo.
Aselupahakemusten määrä kasvanut räjähdysmäisesti
Hamasin hyökkäyksen jälkeen aselupahakemuksen on jättänyt kahdessa kuukaudessa yli 260 000 israelilaista. Koko viime vuonna hakemuksia jätettiin 42 000.
Aseistautumisbuumia on edistänyt erityisesti kansallisen turvallisuuden ministeri, äärioikeistolainen siirtokuntaradikaali Itamar Ben-Gvir. Hän on politiikassaan ajanut Israelin juutalaisten siviilien aseistamista sekä voimankäytön sääntöjen löyhentämistä.
Hamasin hyökkäyksen jälkeen ajatus sai tuulta alleen. Joissakin Gazan rajan tuntumassa sijaitsevissa kibbutseissa vapaaehtoiset aseistautuneet turvaryhmät onnistuivat suojelemaan yhteisönsä asukkaita ja jopa pysäyttämään hyökkääjät.
Lokakuussa Israelin parlamentti hyväksyi alennetut kriteerit aselupien myöntämiseen. Aiemmin aselupaan vaadittiin esimerkiksi lääkärintodistus, täysimittaisen asepalveluksen suorittaminen, tietyn tason tulitaistelukoulutus ja turvahaastattelu.
Lupia on pääosin myönnetty ihmisille, jotka asuvat riskialueiksi katsotuilla paikkakunnilla, kuten Länsirannan siirtokunnissa tai Gazan rajan lähellä sijaitsevissa kibbutseissa.
Nyt aseen voi hankkia aiempaa lyhyemmällä asepalveluksella ja vähäisemmällä taistelukoulutuksella. Turvahaastatteluja voidaan tehdä puhelimitse.
Lisäksi eri puolille Israelia on nyt perustettu ainakin 800 rynnäkkökiväärein aseistettua siviilipuolustusryhmää. Nämä ryhmät toimivat joko armeijan, rajavartioston tai poliisin alaisuudessa, ja niiden tehtäviin kuuluu muun muassa katupartiointi ja etsinnät. Lisäksi siviilipuolustusryhmät voivat vastata terroriuhkiin samoin valtuuksin kuin poliisit.
Massoittainen aseistautuminen on herättänyt Israelissa myös huolta ja kritiikkiä. Perheväkivaltaa pakenevien hätäpuhelimia ylläpitävät järjestöt ja turvakodit ovat varoittaneet, että yhä useammat naiset pelkäävät väkivaltaisen kumppaninsa hankkivan aseen löysennettyjen kriteerien turvin.
Myös huoli itsemurhien mahdollisesta lisääntymisestä on noussut. On myös pohdittu, onko Israelin hallitus kyennyt osoittamaan, että terrori-iskuja saataisiin tehokkaasti pysäytettyä siviilejä aseistamalla.
Vuonna 2018 Israelin hallitus julkaisi tilaston, jonka mukaan aseistautuneet siviilit pysäyttivät alle viisi prosenttia terrori-iskuista. Luku pitää sisällään aseistautuneiden vartijoiden väliintulot.
Kuohuntaa herätti joulukuun alussa erityisesti tapaus, jossa aseistautunut siviili joutui itse israelilaisen sotilaan ampumaksi rynnättyään vastaamaan terrori-iskuun Jerusalemissa.
Aviv Mataraso sanoo, ettei ole erityisen huolissaan siitä, että aseita päätyisi vääriin käsiin. Hän sanoo tuntevansa olonsa turvallisemmaksi nyt, kun ympärillä on muitakin aseistautuneita ihmisiä.
– Moni sanoo, että Israel on nyt menossa aseväkivallan suhteen samaan suuntaan kuin Yhdysvallat. Israelissa on kuitenkin edelleen tiukemmat aselait kuin Yhdysvalloissa, Mataraso sanoo.
Annette Kremer ei ole yhtä optimistinen. Hän ei ole vakuuttunut tavasta, jolla aseita nyt jaetaan.
– Mielestäni on vastuutonta, että aseenkantoluvan voi saada nyt kahdessa viikossa. Ei asetta pitäisi antaa kenelle tahansa, vaan tarvitaan kunnon seulonta ja koulutus.
Kansalaisjärjestö: Massa-aseistautuminen altistaa palestiinalaiset aseväkivallalle
Turvallisuusministeri Ben-Gvirin mukaan siviilien massa-aseistamisen tarkoituksena on kansallisen turvallisuuden vahvistaminen. Arvostelijoiden mukaan aseiden yleistyminen voi nimenomaan kiristää entisestään maan etnisiä jännitteitä.
Esimerkiksi Ben-Gurion -yliopiston politiikan professori Guy Ben-Porat sanoo uutiskanava CNN:n haastattelussa, että Ben-Gvir käyttää israelilaisten pelkoa hyväkseen ajaakseen omaa, nimenomaan Israelin juutalaisväestön aseistamiseen tähtäävää agendaansa.
Israelin palestiinalaisvähemmistön oikeuksia tarkkailevan kansalaisjärjestö Adalahin mukaan siviilien aseistaminen asettaa Israelin palestiinalaiset aseväkivallalle alttiiksi. Ihmisoikeusjärjestö B’Tselem arvioi, että ”Israelissa liipasinsormi on perinteisesti ollut herkkä palestiinalaisten kohdalla”.
– Kymmeniä on tapettu vuosien saatossa ilman, että he olisivat aiheuttaneet minkäänlaista vaaraa, B’Tselemin tiedottaja sanoo The Washington Postille.
Rauha näyttää yhä kaukaisemmalta
Sota näkyy Israelissa kaikkialla. Rynnäkkökiväärejä olallaan kantavat siviiliasuiset reserviläiset ovat yhä yleisempi näky Tel Avivin kaduilla, ruokakaupoissa ja baarien terasseilla.
Sekä Mataraso että Kremer on kutsuttu sodan puhjettua palvelukseen reservistä. Mataraso toimii muutamia päiviä viikossa tiedusteluyksikössä Israelin pohjoisrajalla. Kremer puolestaan huolehtii Tel Avivissa hotelliin sijoitettujen Hamasin hyökkäyksen kohteena olleiden kibbutsien asukkaiden tarpeista.
Miten elämä jatkuu sodan jälkeen? Kremer huokaa syvään.
– Ikävä kyllä en näe toivoa pysyvälle rauhansopimukselle. Lokakuun 7. muutti mieleni, Kremer sanoo.
Aviv Mataraso toteaa, että on stressaavaa asua Israelissa. Hän kertoo järkyttyneensä erityisesti kertomuksista Hamas-terroristien tekemästä raa’asta seksuaalisesta väkivallasta.
– Aseen hankkiminen oli kaikkea muuta kuin juhlahetki.
Hamasin hyökkäys on heikentänyt kahden valtion mallin kannatusta Israelissa entisestään. Myös Mataraso sanoo epäilevänsä rauhan mahdollisuuksia yhä enemmän.
– Ironista kyllä, monet Hamasin kibbutseissa tappamat israelilaiset olivat rauhanaktivisteja, Mataraso toteaa.