Valtio ottaakin tänä vuonna velkaa 14,4 miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriö (VM).
Tähän päivään asti oltiin siinä uskossa, että vuoden 2023 velanotto olisi 11,2 miljardia euroa. VM perustelee peräti 3,2 miljardin euron suuruista muutosta lähinnä kalenteriteknisesti.
Valtio siirtää hyvinvointialueille alkuvuonna noin neljän miljardin euron suoritukset. Koska maksupäivä on aivan vuodenvaihteessa eli 2. tammikuuta 2024, rahojen on oltava käytettävissä valtion kassassa jo vuoden 2023 puolella.
– Sitä voi ajatella sillä tavalla, että välttämättömän velanoton määrä aikaistuu nyt kuukaudella, VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoo Ylelle.
– Kokonaisvelan määrä ei kasva. Yksi velkaerä tulee vain nyt nostoon kuukautta aiemmin.
”En taida nyt pystyä purkamaan tätä niin, että se olisi ymmärrettävää”
Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2023 velanotto näyttää kipuavan rutkasti suuremmaksi kuin ensin luultiin.
Syksyllä 2022 Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus arvioi, että velkaa otettaisiin tänä vuonna runsaat 8 miljardia euroa. Vuoden 2023 helmikuun lisätalousarvio nosti summan yli 10 miljardiin euroon, ja nykyhallituksen käsissä summa nousi 11,2 miljardiin euroon.
Ja nyt velka pompsahti siis vielä 3,2 miljardia euroa ylemmäs.
Mutta kun lisäys johtuu ensi vuoden maksujen aikaistumisesta niin otetaanko ensi vuonna siis 3,2 miljardia euroa vähemmän velkaa?
Tähän budjettipäällikkö Niemelä ei pysty perjantai-iltapäivän tiiviissä puhelinhaastattelussa kansantajuisesti vastaamaan.
– Otetun velan ja budjetoidun velan määrät eroavat toisistaan joka vuosi. Mukana on aina muutostekijöitä, kuten usealle eri vuodelle jakautuvia määrärahoja, Niemelä sanoo.
– Siellä voi olla esimerkiksi sadan miljoonan euron määräraha usealle vuodelle. Ellei siitä kulukaan tänä vuonna kuin 5 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 95 miljoonaa, niin sitä varten pitää ottaa ensi vuonna velkaa elleivät valtion tulot riitä.
Hänen mukaansa vuoden päästä voi olla edessä sama tilanne kuin nyt: tammikuun 2025 alussa erääntyviä maksuja pitää kattaa velalla jo joulukuussa 2024.
Mutta milloin tämä 3,2 miljardin euron siirtyvä palikka kuittaantuu? Vai onko niin, että Suomen vuotuinen velanottotarve onkin pysyvästi 14 miljardia euroa eikä 11 miljardia?
Budjettipäällikkö ymmärtää kysymyksen ja yrittää hakea vastausta, mutta turhaan.
– En taida nyt pystyä purkamaan tätä niin, että se olisi ymmärrettävää, hän sanoo.