Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Emilia Kullas sanoo, että lakoista uutisoidaan todella paljon ay-liikkeen ja lakossa olevien työntekijöiden ehdoilla.
– Silloin tavalliset kansalaiset, jotka avaavat puhelimensa, jos he ihmettelevät miksi bussi ei kulje ja miksi lapseni ei saa tänään päiväkodissa lämmintä ruokaa, niin mielestäni heillä on aika heikko mahdollisuus saada selville se iso kuva, mihin nämä liittyy, Kullas sanoi Ylen mediakriittisessä Viimeinen sana -ohjelmassa.
Torstaina pidetyt poliittiset lakot vaikuttivat muun muassa julkiseen liikenteeseen sekä koulu- ja päiväkotiruokailuihin eri puolilla maata. Lakkojen taustalla oli keskusjärjestö SAK:n kampanja, joka vastustaa hallituksen uudistuksia työelämään ja sosiaaliturvaan.
Kullaksen mukaan työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet tuloksetta vuosikausia uudistuksista, joita hallitus nyt ajaa. Kullas toivoo, että mediassa näkyisi enemmän työmarkkinoiden iso kuva ja taustoitus.
Hänen mielestään media hoitaa hyvin ”perushomman”, eli kertoo, mitä lakko yksittäiselle ihmiselle tarkoittaa.
– Media hoitaa hyvin myös sen, kun lakko on päällä, niin haastatellaan lakkovahti ja se raimo, joka ei ole päässyt junaan. Tyypillisesti jää haastattelematta yrittäjä, jonka työtä ja työllistämistä, yrittämistä ja bisneksen tekoa nämä lakot haittaavat.
Entinen pääministeri ja pitkän linjan demarivaikuttaja Antti Rinne on lähtökohdista samaa mieltä kuin Kullas.
– Media uutisoi tällä hetkellä hyvin pitkälle sitä, miltä yksittäisestä ihmisestä tuntuu ne toimenpiteet, mitkä ovat käynnissä. Minusta se on hyvin luonnollista, koska tavallinen kansa on varmaankin kiinnostunut siitä, että mitä se tarkoittaa minun ja naapurin elämässä.
Nykyään sosiaalidemokraattisten puolueiden ja ammattiliittojen keskusjärjestöjen pohjoismaisen yhteistyökomitean eli SAMAKin pääsihteerinä työskentelevä Rinne on kuitenkin eri mieltä siitä, mitä isossa kuvassa uutisoinnilla tarkoitetaan.
Rinteen mukaan mediassa on mennyt läpi hallituksen viesti siitä, että työmarkkinauudistuksilla mennään kohti pohjoismaista mallia.
– Tätä on isossa kuvassa toistettu aika paljon mediassa, puuttumatta siihen, mitä pohjoismainen malli aidosti tarkoittaa eri pohjoismaissa.
Rinne huomauttaa, että pohjoismaisen mallin lähtökohdat ovat samat eri mailla, mutta ratkaisut sen toteuttamiseen poikkeavat toisistaan.
– Nyt näyttää siltä, että hallituksen viesti siitä, että nämä yksittäiset ikävät palkansaajiin kohdistuvat toimenpiteet ovat pohjoismaiseen malliin vieviä, vaikka se on ihan päinvastoin. Tästä syystä on ollut pikkuisen tarvetta kritisoida mediaa.
Helsingin sanomien työmarkkinoihin erikoistuneen politiikan toimittajan Robert Sundmanin mukaan yrittäjiäkin on haastateltu lehteen lakkouutisoinnin yhteydessä.
Sundman kuitenkin myöntää Rinteen ja Kullaksen kaipaama ison kuvan uutisointi on vaikeaa.
– Ostan sen ajatuksen, että järjestelmätason muutokset, pitkät kehityskulut, kun systeemit muuttuu, niitä voi olla vaikea tehdä jutuiksi tai ainakaan kiinnostaviksi jutuiksi. Minähän olen tehnyt kymmeniä työmarkkina-analyyseja. Niitä lukee ehkä viisi ihmistä.
Pärjääkö media työtaisteluiden näyttämönä? Katso koko Viimeinen sana -lähetys Yle Areenasta.