Kiertotalous. Ekologisuus. Kestävä kehitys. Yksilöllisyys.
Nämä ovat termejä, jotka Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilun lehtori Laura Pakarisen mukaan korostuvat nykypäivän vaatesuunnittelussa.
Pakarisen oppilaat ovat joutuneet esimerkiksi suunnittelemaan ”nollahukkatekniikalla” vaatteita neliömetrin kokoisesta kankaasta.
– Siitä ei jäänyt yhtään palaa hukkaan, Pakarinen kehuu ja näyttää Peppiina Huhtasen suunnittelemaa vaatetta.
Mallinuken päällä olevan hihallisen topin kuviosta tulee ensimmäisenä mieleen lehmä. Vaikutelmaa eivät vähennä samasta kankaasta tehdyt sarvet, joita kasvaa niin vaatteen olkapäistä kuin rintojenkin välistä.
Samalla mallinukella on yllään valkoinen hame, joka on täynnä erikokoisia taskuja.
– Minulla oli tässä inspiraationa Helsingissä oleva Stora Enson rakennus, kertoo toisen vuosikurssin opiskelija Saara Varno, 22.
Voisiko Savonian muotoilulinjalta valmistua oppilas, joka ei ymmärrä kestävää kehitystä?
– Ei voi. Maailmanlaajuiset ongelmat, muun muassa ilmastonmuutos, biodiversiteetti ja kemikaalisaatio, ovat haasteita, jotka meidän pitää ratkaista, Pakarinen linjaa.
Kuopio esimerkkinä rakennemuutoksesta
Savonia-AMK sijaitsee Kuopiossa, joka vielä 1980-luvulla tunnettiin suurista vaatetehtaista. Kaupungissa toimivat silloin tosin enää Piretta-P.T.A. ja Turo, sillä kolmas suuri vaatetehdas, Essilä, oli tehnyt konkurssin vuonna 1979.
Piretta-P.T.A. sinnitteli vuoteen 1991, jolloin myös se teki konkurssin. Konkurssin teki myös Turo, jonka nimi on kuitenkin säilynyt myöhemmin perustetun Turo Tailorin nimessä.
Kuopiolaisten vaatetehtaiden kohtalo kuvastaa koko maassa tapahtunutta rakennemuutosta. Kun Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 1985 vielä lähes 25 000 valmisvaateteollisuuden ompelijaa, oli heitä kymmenen vuotta myöhemmin enää runsaat 7 000. Toiset kymmenen vuotta myöhemmin vaateteollisuus työllisti koko maassa enää nelisentuhatta työntekijää.
Kyseessä oli rakennemuutos, jossa valmistus siirtyi korkean työvoimakustannusten maasta sinne, missä työvoima oli halpaa. Suomessa tätä vaateteollisuuden romahdusta pahensi Neuvostoliiton kaupan romahtaminen 1990-luvun alussa.
Vaatesuunnittelun uusi tuleminen?
Nyt Kuopion tunnettujen, suurten ompelimoiden tilalle ovat tulleet pienet pajat, joissa vaatteet suunnitellaan, leikataan ja ommellaan käsityönä. Kyseessä on kestävä vaatesuunnittelu, eli juuri se, jota opiskelijoille opetetaan Savonia-AMK:ssa.
– Me pyrimme suunnittelemaan siten, että mahdollisimman vähän jäisi hukkaa. Meillä on myös asusteita ja pienempiä tuotteita, jossa voidaan hyödyntää kaikki se, mikä jää yli, selittää kuopiolainen vaatetusmuotoilija Karoliina Luokkala.
Hän on valmistunut Kuopion Muotoiluakatemiasta, joka aiemmin toimi Savonia-AMK:n yhteydessä.
Luokkala on suunnitellut Luppaset-malliston, joka täydentyy ja muuntuu asiakkaiden tarpeiden mukaan. Väri ja kuvio ovat vaihdettavissa, leveyttä saa lisää ja myös hiha pitenee tai lyhenee toiveiden mukaan.
– Yksilöllisemmille tuotteille on selkeästi tilausta, Luokkala toteaa.
Yksilöllisyys näkyy luonnollisesti myös hinnassa: räätälöity tuote voi olla jopa 20 prosenttia vakiomalliston vaatetta kalliimpi.
Luokkalan mukaan vaatteiden suunnittelu ja valmistus alkavat jo pikkuhiljaa elättää.
– Meitä on tässä nyt kaksi, niin palkka saadaan, hän muotoilee.
Luokkala toivoo, että vaikka hänellä olisi joskus iso vaatetehdas, ei tuotantoa silti tarvitsisi viedä ulkomaille.
– Uskon vahvasti, että pystymme siihen.