Suomeen leviää jatkuvasti uusia kovakuoriais-, torakka- ja muita hyönteislajeja ihmisten kuljettamana.
Niin sanotut seuralaislajit voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten taloudellista vahinkoa viljasadoille ja rakennuksille. Osa niistä on ihmisen terveydelle haitallisia.
Kyse on merkittävästä globaalista ongelmasta, arvioi Oulun yliopiston yli-intendetti Marko Mutanen. Maailmanlaajuisesti liikkuva rahtitavara siirtää mukanaan ei-toivottuja lajeja kiihtyvällä tahdilla.
– Me ihmiset aiheutamme itse tämän ongelman, sillä levitämme todella tehokkaasti näitä lajeja. Keskeistä on myös se, mistä Suomeen tuodaan elintarvikkeita. Se on selvästi vaikuttanut siihen, minkälaisia elintarviketuholaisia koteihin kulkeutuu eri aikoina, Mutanen sanoo.
Yli kolmesenttinen torakka on voimakkaan allergisoiva
Tuore esimerkki Suomeen levinneistä seuralaislajeista on savutorakaksi nimetty yli kolmesenttinen torakkalaji, joka havaittiin Suomessa ensimmäistä kertaa joulukuun alussa Oulun seudulta.
Torakka toimitettiin Mutaselle ja hän tunnisti sen Periplaneta fuliginosa -torakaksi. Englanniksi lajin nimi smokybrown cockroach, joten Mutanen kutsuu sitä savutorakaksi. Virallista nimeä sillä ei vielä ole.
Mutasen mukaan kyseessä on todennäköisesti satunnaislöytö, mutta tilannetta on silti syytä seurata otuksen lisääntymisen varalta.
– Tämä joka nyt löytyi on koirasyksilö, mikä on hyvä merkki, koska torakoista monet naaraat pystyvät lisääntymään ilman koirasta. Jos se olisi ollut naaras, olisi mahdollista, että se olisi lisääntynyt.
Savutorakka ei ole harmiton seuralainen. Se on ihmiselle todella allergisoiva ja aiheuttaa astmaa. Hyvä uutinen on se, että Mutanen ei pidä kovin todennäköisenä sen leviämistä laajalle Suomessa.
Videolla hän kertoo miksi näin on.
Uudet havainnot ovat ”vain ajan kysymys”
Mutasen mukaan on mahdollista, että yksittäisiä savutorakoita on Suomessa ollut jo aiemmin, mutta niistä ei vain ole raportoitu eteenpäin, eikä niitä ole tunnistettu.
– Näitä löytöjä varmasti Suomesta tulee, mutta sen perusteella, miten laji on pystynyt valtaamaan ihmisten asumuksia maailmalla olen vähän skeptinen, että se pystyisi Suomeen asettumaan.
Mutasen mukaan ei ole mitään käsitystä siitä, mistä torakka on Suomeen päätynyt, mutta selvää on, että se on tullut ihmistoiminnan seurauksena.
– Se voi olla ihan hyvin jonkun turistireissun matkalaukkujen mukana tullut ja karannut ympäristöön, tai sitten tullut kansainvälisen rahtitavaran mukana.
Tuholaistorjuntayritys Anticimexin kehityspäällikkö ja hyönteistutkija Petri Metsälän tiedossa ei ole, että savutorakkaa olisi heidän toimestaan hävitetty – monia muita torakkalajeja kyllä.
– On vain ajan kysymys, milloin se tulee meillä vastaan, Metsälä pohtii.
Metsälän mukaan Suomeen tulee ulkomailta erilaisia hyönteisiä mitä erikoisempia reittejä.
– Amerikasta tuodun auton mukana on tullut musta leski -hämähäkki. Se on varmaan eksoottisin tapaus, mikä on tullut vastaan.
Paperitoukka jo levinnyt
Jotkin ulkomailta Suomeen kulkeutuneet lajit ovat jo onnistuneet leviämään hyvin laajalle lyhyessä ajassa. Tästä hyvä esimerkki on paperitoukka.
Se on levinnyt Suomeen ja muualle Eurooppaan aaltopahvin mukana viimeisen 10 vuoden aikana. Pahvissa olevat kolot ja ontelot tarjoavat sille suotuisat elinolosuhteet.
Kyseessä on sokeritoukan sukulaislaji, joka on kuitenkin kooltaan huomattavasti sokeritoukkaa isompi. Se on onnistunut valtaamaan tilaa sokeritoukalta.
Metsälä varoittaa, että nyt joulun alla on mahdollista, että paperitoukka alkaa levitä entistä laajemmalle, kun lahjoja tilataan postitse eri puolilta maailmaa.
– Ihmisillä on juuri nyt kotona hirveästi pahvilaatikkoja.
Lajisto vaihtunut lähes kokonaan
Suomalaiskodeissa elävät seuralaislajit ovat vaihtuneet suurelta osin viimeisten vuosikymmenten aikana. Sama kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa.
Seuralaislajeja yhdistää se, että ne viihtyvät hyvin ihmisasutuksissa, sillä niistä löytyy niille sopivaa ravintoa ja otollinen elinympäristö.
Esimerkiksi ennen vanhaan lähes jokaisessa suomalaiskodissa eli ruotsintorakka. Myös kotisirkat olivat yleisiä seuralaisia. Nyt ruotsintorkka on käytännössä hävinnyt ja kotisirkka on harvinaisuus.
Tilalle on tullut uusia lajeja. Esimerkiksi jauhokoisa on korvautunut laajalti keittiökoisalla, sokeritoukat ovat puolestaan korvautuneet paperitoukalla.
Syy lajien muutokseen löytyy suomalaisten muuttuneista asuinolosuhteista. Nykyisissä suomalaiskodeissa erityisesti keskuslämmitys ja sitä kautta huoneilman kuivuminen on ollut keskeinen tekijä kodeissa asuvan lajiston muutokseen.
Mutasen mukaan yleinen harhaluulo on, että seuralaislajeista päästäisiin kokonaan eroon.
– Aina vaan tuntuu olevan sellaisia lajeja, jotka on sopeutunut juuri niihin olosuhteisiin, jollaisia me nyt luomme.
Testaa tässä, miten hyvin tunnet muutamia kotien seuralaislajeja.
Seuralaislajeista on myös hyötyä
Huolestuttava muutos lajiston vaihtumisessa liittyy Mutasen mukaan lutikan paluuseen. Hänen mukaansa lutikkaa on Suomessa yllättävän paljon.
– Suomessa se on lisääntyvässä määrin vähän sellainen peitetty ongelma. Kuten tiedetään, monissa suurkaupungeissa taistelu on käytännössä hävitty. En pitäisi mahdottomana, että ongelma pahenee Suomessakin merkittävästi tulevina vuosikymmeninä.
Jokaisessa suomalaisessa kodissa elää Mutasen mukaan hyönteisiä, jotka kykenevät selviämään sisätiloissa.
– Vaikka miten hygieniasta huolehtisi, niin ei niistä millään kaikista pääse eroon.
Monille ajatus hyönteisistä omassa kotona on ällöttävä, mutta hyviäkin uutisia löytyy. Mutasen mukaan kaikista lajeista ei suinkaan ole haittaa – päinvastoin. Hänen mielestään ihmisten pitäisi kasvattaa sietokykyään monia lajeja kohtaan.
– Meillä on koko joukko kovakuoriaisia, jotka syövät eläinperäistä jätettä. Se tarkoittaa käytännössä, että ne siivoavat lattialle ja uunin taakse tippuneet lihan muruset, koiran ja kissan karvat ja ihmisten hilseen. Kukapa semmoista haluaisi asuntoihin varsinaisesti kerättävän?