Hämeenlinnan keskustassa on ihasteltu syksyn mittaan uteliasta ja rohkeaa kettua. Sen on nähty liikkuvan pidemmän aikaa ydinkeskustassa, kulttuurikeskus Verkatehtaan ympäristössä.
Se on omaksunut kaupunkilaisen elkeitä; repolainen ylittää kadun suojatietä pitkin ja ruokailee kursailemattomasti puistoissa keskellä kirkasta päivää kuin piknikillä ikään.
Sosiaalisen median kommenteista paistaa ihmisten kiinnostus ja innostus punaturkkista kulkijaa kohtaan. Yksi innostuneista on Jouni Sederholm. Hän pääsi ihastelemaan ketun ruokahetkeä muutaman metrin etäisyydeltä.
– Verkatehtaan parkkipaikalla se alkoi yhdessä pusikossa hyppiä kettumaiseen tapaan ja kohta se löysikin sieltä itselleen aamupalaa, Sederholm kertoo.
Lähimmillään hän pääsi kuvaamaan kettua vain muutamien metrien päästä.
– Voi sitä ilon ja riemun määrää, kun pääsi seuraamaan kettua sen oman työn touhussa, Sederholm hihkuu.
Satujen viekas vilistäjä on todellisuudessakin järkevästi laskelmoiva otus
Kaupunkiketut eivät ole Suomessa mikään uusi ilmiö. Hiljattain ketuista uutisoitiin myös Helsingissä.
Niiden määrää on mahdoton arvioida, mutta se tiedetään, että kettujen määrä taajamissa kasvaa.
Kettujen elämää tutkinut Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Katja Holmala sanoo, että kettu on maailman laajimmalle levinnyt nisäkäs. Maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan kettu on osannut hyödyntää ihmisasutusta jo kymmeniä tuhansia vuosia.
Ketun tuo kaupunkeihin sen perustarpeet. Ruokaa on tarjolla enemmän kuin kaupunkeja ympäröivällä maaseudulla. Kaupungissa sillä ei ole vihollisia. Eläimistä sen tärkein vihollinen, ilves ei kaupungeissa viihdy. Ihminenkin on uhka lähinnä liikenteessä.
Riesaa ketuista voi olla lähinnä silloin, jos ihmisasutukseen eksyy kapia sairastava kettu. Kettukapi, eli syyhypunkki voi tarttua lemmikeihin, ja jopa ihmiseen. Sen saa kuitenkin parannettua loislääkkeillä.
Esteettistä haittaa kettu saattaa aiheuttaa saalistaessaan. Lintujen tai niiden poikasten syöminen saattaa osassa ihmisiä aiheuttaa kielteisiä tuntemuksia. Holmala muistuttaa, että kettu toteuttaa vain luontaista paikkaansa ravintoketjussa.
Se paikka on myös seikka, joka nostaa ketun yleistymisen kaupungeissa myönteiseksi asiaksi. Kettu pystyy pitämään aisoissa esimerkiksi paikallisia rottatihentymiä. Se myös saalistaa helpommin sairaita eläimiä kuin terveitä.
– Sanoisin, että kaupunkikettujen hyödyt ovat tällä hetkellä suuremmat kuin ketuista koetut haitat. Nähdäkseni sekä kaupungit että ketut hyötyvät, Holmala sanoo.
Pulskistaako purilainen repolaisen?
Kaupungeissa kettu saattaa oppia hyödyntämään ihmisen tarjoamaa ravintoa. Grillikioskin roskiksesta voi löytyä mehevä hampurilainen tai makkara nälkäisen revon makupalaksi.
Luonnossa kettu ei normaalisti tällaista evästä nauti, joten elimistöön voi päätyä aineita, joita tavallisesti ketun ruuansulatus ei kohtaa. Esimerkiksi varislintujen kohdalla tiedetään, että rasvaisen roskaruuan syöminen heikentää lintujen höyhenpeitettä ja saa variksen värin muuttumaan vaaleammaksi. Liika suola on ainakin pahaksi myös ketuille, samoin vääränlaiset rasvahapot.
Luonnonvarakeskuksen Holmala kertoo, että esimerkiksi Englannissa ketut ovat asuttaneet suurkaupunkeja jo pitkään. Niissä ihmiset ovat oppineet myös ruokkimaan kettuja pihoillaan.
– Siellä suositellaan tarjoamaan ketuille lemmikkien ruokaa, kuten koirien nappuloita, eikä ihmisravintoa.
Ihailla saa, koskea ei kannata
Kaupunkiketun elämää on mukava seurata. Etenkin nuoret yksilöt ovat leikkisiä ja saattavat näpistellä tavaroita. Asiantuntija muistuttaa, että se on kuitenkin pohjimmiltaan villieläin ja voi käyttäytyä arvaamattomasti. Kettua ei kannata yrittää silittää, se saattaa näykkäistä. Niissä on myös hyvin usein ikäviä alivuokralaisia, kirppuja.
Omasta kettukohtaamisestaan vaikuttunut hämeenlinnalainen Jouni Sederholm on vakaasti sitä mieltä, että villi kettu sopii kaupunkiin hyvin.
– Se näytti olevan täysissä sielun ja ruumiin voimissa, ja nautti hetkestä täysin siemauksin. Siitä näkyi sellainen rauhallisuus, että se on kaupunkilainen myös ja tämä on sen kaupunki, Sederholm pohtii.
Oikaisu 24.12. klo 21.20: Kapi hoidetaan loislääkkeillä, ei antibiooteilla, kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin.