EU:n parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto löysivät keskiviikkona sovun unionin maahanmuutto- ja turvapaikkalakien uudistamisesta.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ei iloinnut sopimuksesta, vaikka maahanmuuton suitsiminen on yksi perussuomalaisten politiikan pääteemoista.
Mitä hyötyä tai haittaa sopimuksesta on Suomelle?
– Se yhtenäistää turvapaikkasäännökset, mutta ei se siirtolaisongelmaa ratkaise, joka tulee yhä suurempana paineena EU:hun. Nyt tarvitaan seuraavat stepit. Pitää katsoa sinne kolmansiin maihin ja pyrkiä siihen, ettei Eurooppaan tulla näillä volyymeilla.
– Suomen tulee tehdä nyt äärimmäisen voimakkaasti työtä sen eteen, että ihmisiä ei tule Euroopan alueelle näin paljon, Rantanen painotti eduskunnassa.
Rantasen mukaan EU-alueella on tänä vuonna jätetty lähes miljoona turvapaikkahakemusta.
Uudistuksen kerrotaan nopeuttavan maahantulotarkastuksia ja mahdollistavan odotuskeskusten perustamisen raja-alueille. Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden maastakarkottaminen myös nopeutuu.
Lisäksi sovittiin pakollisesta taakanjakomekanismista: muiden jäsenmaiden on joko otettava osansa turvapaikanhakijoista tai tuettava taloudellisesti heitä ottavia maita.
Siirtolaisia joko otettava vastaan tai annettava rahaa tai materiaaleja
Joutuuko Suomi jatkossa ottamaan etelän maihin tulleita turvapaikanhakijoita tai maksamaan rahaa, jos heitä ei tänne oteta?
Sisäministeri Rantanen kertoi, ettei ole ehtinyt katsoa viimeisintä versiota sopimuksesta.
– Se taakanjakomekanismi on kuitenkin pakollinen. Sen sijaan toimet, ainakin siinä esityksessä, mikä meni käsittelyyn ovat vapaaehtoisia. On siis mahdollista joko ottaa vastaan näitä siirtolaisia tai antaa rahallista tai materiaalista apua. Pitää sitten valikoida ne keinot. Se ei siis tarkoita, että sieltä otetaan isoja ihmismääriä tänne.
Eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.) kertoi, että päätös sisäisistä siirroista tai taloudellisesta tukemisesta tehdään aina tapauskohtaisesti, kun se tulee ajankohtaiseksi.
Pakollisella taakanjaolla koitetaan helpottaa eniten pakolaisia vastaanottavien jäsenmaiden taakkaa. Suurin osa turvapaikanhakijoista tulee nykyisin eteläiseen Eurooppaan.
Adlercreutz totesi, että yhteinen sopimus on myös Suomen kaltaisen reunavaltion etu.
– Koska se paine, joka kohdistuu nyt etelän valtioihin voi jatkossa olla meidänkin rajalla. Tämä on siis Suomenkin intressin mukainen.
Unionin alueelle tuli tammi-marraskuussa yli 355 000 maahanmuuttajaksi pyrkivää. Määrä on kasvanut 17 prosenttia viime vuodesta.
Hakukeskusten perustamista kolmansiin maihin selvitetään
Ovatko sopimuksessa olevat odotuskeskukset samantyyppisiä kuin sisäministeriön valmistelussa olevat keskukset? Ulkomaalaislain muutoksilla rajoitettaisiin turvapaikanhakijoiden liikkumista Suomessa.
– Jos se on järjestelmä, jossa pysytään rajan pinnassa, niin kyllä niissä varmasti oma järkensä on. Mutta pitää myös katsoa tätä suojelun tai turvapaikan hakemista ja antamista turvallisiin kolmansiin maihin. Se on selkeästi nyt noussut EU:ssa ja tämän tyyppiset ratkaisut tulee tässä kohtaa tutkittua, Rantanen kertoi.
Auttaako käännytysten nopeuttaminen Suomea, koska Venäjä ei ota vastaan itärajan yli tänne tulleita turvapaikanhakijoita?
– Ei nyt voisi sanoa, etteikö Venäjälle voisi ketään palauttaa. Eurooppaan kohdistuvaa siirtolaispainetta on saatava vähenemään. Sen täytyy olla nyt selkeästi keskiössä, Rantanen sanoi.
Monet maat, esimerkiksi Irak ja Iran eivät ota vastaan kaikkia Euroopan maista turvapaikkaa hakeneita kansalaisiaan. Miten kielteisen päätöksen saaneiden palauttamista käytännössä nopeutetaan?
– Palautuksia on saatava tehostettua, mutta on kiistaton tosiasia, että tiettyihin maihin me emme voi palauttaa. Myös palautuskielto on keskeinen osa tätä järjestelmää. Aina palautuksia ei voi tehdä, mutta prossessien pitää olla tehokkaita, Adlercreutz totesi.
Eurooppa-neuvoston ja EU-parlamentin on vielä muodollisesti hyväksyttävä sopimus.