Moni haluaa nyt vakuuttaa itsensä vakavan sairauden varalta: syöpään sairastunut voi saada jopa 50 000 euroa

Yhä useampi vakuuttaa itsensä vakavan sairauden varalta. Vakuutuksia käytetään joskus hoitoon yksityisissä sairaaloissa, mutta useimmiten talouden turvaamiseen.

Grafiikka näyttää vapaaehtoisten vakavien sairastumisten varalle otettujen vakuutusten suosion lisääntyneen.
Vapaaehtoisten vakavan sairauden varalle otettujen vakuutusten suosio on noussut selvästi. Samalla perinteiset henki- ja sairauskuluvakuutukset ovat menettäneet suosiotaan. Kuva: Teemu Kammonen / Yle
  • Teemu Kammonen
  • Johanna Talasterä

Syöpään sairastunut pääsee ja saa Suomessa hyvää hoitoa julkisesta terveydenhuollosta.

Vakavan sairauden varalle otetuilla vakuutuksilla paikataan hoitoa useimmin rajun elämänmuutoksen vaikutuksia toimeentuloon – ja hankitaan joissain tapauksissa laajempaa hoitoa sairauteen.

Sairastumisen varalle otetut vakuutukset ovat kiirineet vakuutusmyyjän mukaan perinteisempien henkivakuutusten rinnalle.

Vakuutukset vakavan sairastumisen varalle nousivat puheenaiheeksi tällä viikolla, kun näyttelijä Olga Temonen kertoi vakavasta sairaudestaan.

Koomikko Johanna Tohni valitsi vakuuttaa itsensä vakavan sairastumisen varalta, sillä hänen toimeentulonsa perustuu omaan työhön. Jos keikka peruuntuu, peruuntuvat myös tulot.

– Ymmärrän, että mitä enemmän ikää tulee sitä enemmän on riski sairastua vakavasti. Olen freelance-yrittäjä, joten turvaan sillä omaa taloutta, jos joutuisin olemaan puolikin vuotta pois töistä, Tohni sanoo.

Nuori nainen katsoo hymyillen kameraan.
Freelancer-yrittäjän työskentelevä koomikko Johanna Tohni turvaa vakuutuksella talouttaan vakavan sairauden varalle. Kuva: Teemu Kammonen / Yle

Hoitoon pääsyyn ja vakavan sairastumisen hoitoon Tohni kertoo luottavansa julkisen terveydenhuollon puolesta.

– Vakuutusratkaisu perustuu enemmänkin sairastumisen vaikutuksiin kuin sen hoitamiseen, Tohni sanoo.

Tohnin ratkaisu on melko tyypillinen yrittäjille.

Suomen Syöpäpotilaat ry toteutti keväällä 2023 sairastuneiden työelämää koskevan kyselyn, jonka vastaajista 69 prosenttia kertoi taloutensa heikentyneen syöpädiagnoosin jälkeen.

Kaksi kolmesta kertoi käyttäneensä säästöjään taloudelliseen pärjäämiseen.

Vastaajia kyselyssä oli 796, ja vastaajissa painottuvat merkittävästi naiset sekä keskimääräistä korkeammin koulutetut.

Yksityinen sairaala voi olla nopeampi alussa

Sairastumisen varalle otetusta vakuutuksesta saadut rahat voi käyttää myös yksityiseltä hankittuun hoitoon.

Suomessa toimii muutama yksityinen syöpää hoitava yritys, joista suurin on Docrates.

Yksityisten sairaaloiden vertaaminen julkiseen erikoissairaanhoitoon ei ole kovin suoraviivaista, sillä ne tarjoavat palvelunsa julkisen puolen palveluiden rinnalla.

Docrateksen johtava ylilääkäri Juha Kononen helsinkiläisestä Docrates syöpäsairaalasta sanoo, että syöpälääkärin ajan saa heillä parhaimmillaan seuraavaksi päiväksi. Myös lisätutkimukset voidaan aloittaa nopeasti ja hoidot etenevät ripeästi diagnoosin varmistuttua.

– Se, mitä voimme tarjota on etenkin aikaa potilaalle. Lisäksi hoitotiimin, joka pysyy samana ja perehtyy perinpohjaisesti juuri tämän potilaan tilanteeseen. Asiaa käydään läpi yhdessä potilaan kanssa monelta eri kantilta.

Lääkäri katsoo kameraan.
Docrateksen ylilääkäri Juha Kononen. Kuva: Brand Photo Oy

Docrates seuraa Konosen mukaan suomalaisten hoitosuositusten lisäksi kansainvälisiä hoitosuosituksia. Joissain tapauksissa voidaan tarjota diagnostiikkaan tai hoitoon liittyviä keinoja, jotka eivät vielä ole rantautuneet suomalaiseen hoitokäytäntöön.

– Jos meidän tietotaito ei riitä, otamme selvää kenellä sitä on. Joskus apu löytyy Suomesta julkiselta puolelta ja ohjaamme potilaan sinne. Joskus asiantuntemusta pitää etsiä ulkomailta. Kaikki kivet käännetään, tiivistää Juha Kononen.

Yksityiseltä puolelta voi myös saada hiukan nopeammin käyttöön uusia lääkkeitä, joille Suomessa ei ole vielä myönnetty Kela-korvattavuutta, ja siksi ne eivät ole vielä julkisen puolen käytössä laajasti.

Suomessa jo parikymmentä vuotta toimineella yksityisellä Docrateksellä on vuosittain noin 1600 uutta potilaskontaktia. Noin 20 prosenttia potilasta rahoittaa hoitoja vakuutuksella.

Lyhyet hoitojonot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoissa jonot syöpähoitoihin julkisella puolella ovat suhteellisen lyhyet.

Kaikkiaan kuukausitasolla Suomessa syöpähoitoa jonottaa yhteensä noin 500–600 henkilöä. Yli 90 päivää jonossa olleita oli vuonna 2023 kuukausitasolla 6–15 henkilöä.

Johtava ylilääkäri, dosentti Johanna Mattson HUSin syöpäkeskuksesta muistuttaa, että jokaisella potilaalla on oikeus halutessaan valita hoitopaikka niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Hänen mukaansa syövän hoito on Suomessa kansainvälisesti katsottuna huipputasolla.

– Yliopistosairaaloissa hoidetaan jatkuvasti potilaita kliinisissä lääkehoidon ja sädehoidon tutkimuksissa valmisteilla ja laitteilla, joita ei vielä ole muualla käytössä.

Hoitoonpääsy on syöpätaudeissa viritetty nopeammaksi kuin niin kutsutuissa kiireettömissä hoidoissa. THL on asettanut tarkat tavoiteajat diagnostisten tutkimusten ja hoidon aloittamiseksi syöpätaudeille.

– Kaikki mitä tehdään syövän eteen, on hyvä tehdä mahdollisimman viiveettömästi. Hoitoonpääsyn tavoiteajat vaihtelevat eri syöpätaudeissa. Hoitoonpääsyn toteutumisessa voi myös olla eroja eri puolilla Suomea.

HUSissa seurataan tilannetta jatkuvasti, ja potilaat ovat HUS syöpäkeskuksessa päässeet hoitoon aikarajojen puitteissa.

– On esimerkiksi äkkiä puhkeavia verisyöpiä, joissa hoitoon on päästävä jopa samana päivänä, kertoo Johanna Mattson.

Sairastumista vakuutetaan kuin henkeä

Vakutusyhtiö Ifin henkilövakuutusten tuotepäällikkö Mirva Vahvelainen viittaa Finanssialan vuoden 2022 vakuutustutkimukseen, jonka mukaan suomalaisista noin kahdeksan prosenttia on vakuuttanut itsensä vakavan sairastumisen varalle.

– Vakavan sairauden turva on ikään kuin šokkiraha siihen tilanteeseen, kun saa vakavan diagnoosin ja miettii, miten tästä selvitään eteenpäin, Vahvelainen kuvailee.

Pekka Luukkanen, Nordea
Nordea Lifen Pekka Luukkanen on havainnut sairastumisen varalle otettujen vakuutusten kirineen perinteisten henkivakuutusten rinnalle. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Nordea Lifen toimitusjohtaja Pekka Luukkanen kertoo kuulleensa asiakkailtaan, että vakavan sairastumisen vakuutusten korvausta käytetään toisinaan yksityisten sairaaloiden hoitoihin. Tavallisimmin kuitenkin halutaan turvata oma taloudellinen tilanne myös sairastumisen jälkeen.

– Meillä on kasvavissa määrin yksin asuvien talouksia. Jos on sinkkuihminen, voi ajatella, että kuoleman varalta vakuuttaminen ei ehkä ole niin relevanttia kuin vakavan sairauden. Voisiko sitä kutsua demografian muutokseksi, Luukkanen arvioi.

Mitä ajatuksia heräsi? Voit keskustella aiheesta 22.12. kello 23:een asti.

Juttua korjattu 22.12. kello 13:35: Korjattu Suomen Syöpäpotilaat ry:n nimi oikeaan muotoon.