Henna Tuure muutti perheineen kolme vuotta sitten Vantaalta Sisä-Savon pieneen maaseutukaupunkiin Suonenjoelle.
Tuuren ja hänen perheensä vaakakupissa painoi monen muunkin maallemuuttajan tavoin puhdas luonto, hyvät harrastusmahdollisuudet, pienet luokkakoot ja laadukas perusopetus.
Jo nyt perhe miettii kuitenkin poismuuttoa. Eivätkä he ole ainoita, kertoo väestötutkija Timo Aro.
– Harvemmin kuullaan heidän tarinoitaan, jotka ovat muuttaneet nopeasti takaisin kaupunkiin.
Maallemuuton buumi on nyt taittunut ja nyt on niin sanotusti palattu takaisin vanhaan. Tilastokeskuksen mukaan suurten kaupunkien muuttovoitot ovat korkeammalla kuin 30 vuoteen ensisijaisesti lisääntyneen maahanmuuton ansiosta. Monessa kunnassa uusia asukkaita on tullut Ukrainasta.
Henna Tuure on järkyttynyt, koska pienessä kunnassa aiotaan tehdä nyt samaa, minkä vuoksi he pakenivat pääkaupunkiseudulta.
Unelma toteen: iso talo luonnon läheltä
Tuurelle ja hänen perheelleen muuttoa pohtiessa vaakakupissa painoi eniten hyvä koulu. Esikoinen oli aiemmin Itä-Helsingin puolella koulussa, jossa 5–9-luokkalaiset olivat samassa rakennuksessa. Tuure kertoo, että koulussa liikkui alkoholia, nuuskaa, tupakkaa, sähkötupakkaa ja huumeita.
– Se oli aikamoinen järkytys, ja halusimme muuttaa sieltä mahdollisimman nopeasti pois.
Henna ja hänen miehensä ovat kotoisin Suonenjoelta, joten he päättivät muuttaa lähemmäs ikääntyviä vanhempiaan.
Tuure perheineen pohti muuttoa Kuopioon, joka on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Reilun 50 kilometrin päässä oleva Suonenjoki valikoitui kuitenkin tilan vuoksi.
– Suonenjoelta pystyimme ostamaan isomman talon ja väljemmän tontin. Kuopiosta olisimme saaneet pienen talon postimerkin kokoisella tontilla. Olisimme olleet kuitenkin lähempänä palveluja, Henna Tuure kertaa päätöksen taustoja.
Tuuren ja hänen perheensä unelma toteutui: perhe osti ison talon metsän reunasta ja lapset saivat juuri sellaiset koulut kuin perhe oli toivonutkin.
– Saatiin lyhyet ja turvalliset koulumatkat nuorimmille lapsille, joista nuorin aloittaa koulun ensi vuonna, Tuure sanoo.
Tiedot lakkautuksista piilossa
Nyt Suonenjoella lakkautetaan kyläkouluja ja keskitetään oppilaita yhtenäiskouluun. Aiotaan siis toimia samoin kuin pääkaupunkiseudulla, josta Tuuret halusivat pois.
– Yläasteen infotilaisuudessa rehtori kertoi, että koulussa esiintyy sähkötupakointia, ja vanhempainillassa kerrottiin, ettei tupakointitilanne ole parantunut. Samat uhat ovat siis täälläkin isossa yhtenäiskoulussa kuin pääkaupunkiseudulla.
Yllätys pienen kaupungin suunnitelmista oli suuri, koska Tuure etsi tietoa Suonenjoen koulusuunnitelmista. Vaikutti siltä, että lakkautuksia tai keskittämistä ei olisi tiedossa.
Tänä syksynä kävi ilmi, että leikkauksista on päätetty jo neljä vuotta sitten. Tiedot olisi pitänyt osata hakea kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta ja lukea liitteenä olevat selvitykset.
– Se oli aikamoinen märkä rätti kasvoille, Henna Tuure toteaa.
Toinen vanhemmista käy jo töissä Kuopiossa, joten nyt perhe pohtii, miksi asua enää maaseutupitäjässä.
– Mitä täällä olisi tarjota, jotta paluumuuttajat saadaan jäämään? Tilaa ja asuntoja olisi isoillekin lapsiperheille, mutta keskittämällä kaikki samaan kouluun yhtälöstä tulee mahdoton, Tuure pohtii.
Maallemuutto hyytynyt, tilalla kylmiä faktoja
Miljoona suomalaista mietti koronan jälkimainingeissa muuttoa maalle. Todellisuudessa vain harvat toteuttivat ajatuksensa, kertoo väestötutkija Timo Aro.
– Vain suuret mökki- ja matkailukunnat, kuten Sulkava, Puumala, Kalajoki sekä Lapin kunnat, ovat onnistuneet saamaan pysyviä asukkaita, Aro sanoo.
Muutoin on palattu takaisin kaupungistumisen ja keskittämisen aikakaudelle. Sen vuoksi ympäri Suomea tehtävissä koulujen lakkautuksissa on lopulta kyse kylmistä faktoista. Maaseutukuntien asukkaat vähenevät eikä lapsia synny.
Esimerkiksi Suonenjoella on nyt noin 600 peruskoululaista. Kuuden vuoden päästä heitä on runsaat 400. Tänä vuonna kuntaan arvioidaan syntyvän hieman yli 30 vauvaa.
– Ihmiset toivovat usein ihmettä, joka korjaisi tilanteen. Toivotaan esimerkiksi isoa investointia, joka muuttaisi kaupungistumisen virrat maaseudulle, Aro toteaa.