Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Lähes miljoona suomalaista haaveilee maallemuutosta – Vastaa näihin kysymyksiin ennen kuin jätät kaupunkielämän

Kaupungistumiselle ei näy loppua, mutta tulevaisuutta työkseen luotaava Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra näkee sille myös vastavoiman – maaseudun merkitys kasvaa.

Maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo heristää sormea.
Johanna Niilivuo on kauppatieteilijä ja kyläaktiivi, joka toimii Suomen Kylät ry:n palkkaamana maallemuuton asiantuntijana. Kuva: Jari Pussinen/Yle
  • Regina Rask

Etätyöt ovat lisänneet maallemuuton vetovoimaa. Tutkimusten mukaan lähes miljoona suomalaista haaveilee tai jopa suunnittelee maallemuuttoa.

Nuorista kaupunkilaisistakin joka viides haluaisi vakituiseksi asuinpaikakseen maaseudun. Jo nyt meillä on suuri joukko niin sanottuja citymaalaisia, jotka jakavat aikansa kaupungin ja maaseudun kesken.

Olisiko sinusta asumaan maalla?

Kauppatieteilijä ja kyläaktiivi Johanna Niilivuo työskentelee Suomen Kylät ry:n palkkaamana maallemuuton asiantuntijana. Esittelemme tässä jutussa viisi kysymystä, jotka hänen mielestään maallemuutosta haaveilevan kannattaa itseltään kysyä.

Maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo lapio olallaan.
Suomen Kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo itse asuu Korpilahdella. Siellä Sarvenperän kylällään hän harrastaa esimerkiksi joogaa. Maaseutu ei ole vailla mahdollisuuksia. Kuva: Jari Pussinen/Yle

Onko sinulla aikaa ja voimia fyysiseen työhön?

Vaikka Niilivuo haluaisi monipuolistaa maalla-asumisen muotoja, toistaiseksi maalla-asuminen useimmiten tarkoittaa asumista omakotitalossa. Ota huomioon, että talo ja piha voivat vaikuttaa loputtomalta työmaalta.

Juhannusjuhlat toisten passattavana ei anna maaseudulla asumisesta oikeaa kuvaa. Asumismuoto vaatii tekemistä ja sitoutumista. Et välttämättä tee ulkomaanmatkaa vaan maalautat talon.

Toimivatko verkkoyhteytesi?

5G ja valokaapelit ovat todennäköisesti vain haave. Toimivatko yhteytesi edes kohtuullisesti? Jos aiot tehdä etätyötä, homman pitää pelittää. Olisiko kylällesi mahdollista järjestää esimerkiksi etätyöhub?

Se voisi olla vaikkapa kylätalolle perustettava yhteiskäyttöinen etätyötila, jonka valokaapeliyhteydet mahdollistaisivat sujuvat etäkokoukset vaikka toiselle puolelle maailmaa.

Onko sinulla auto tai oletko valmis hankkimaan sellaisen?

Maalla palvelut eivät ole nurkan takana ja ratikkaa on turha odottaa. Jos kylälläsi on toimiva joukkoliikenne, hyvä juttu. Mutta todennäköisesti tulet tarvitsemaan auton - ellet perheellisenä jopa kahta.

Maalla on tarjolla niin yksinäisyyttä kuin yhteisöllisyyttäkin, sopiiko se sinulle?

Vaikkapa sen etätyöhubin perustaminen vaatii jonkin tasoista yhteistoimintaa. Kuka auraa tiesi talvella? Kuka jeesaa, kun putket jäätyvät? Ihmisten kanssa on jossain määrin tultava toimeen.

Kestätkö pimeää, hyttysiä ja hiirten rapinaa?

Kesän ininän jälkeen koittaa marraskuu, jolloin katulamput eivät valaise ja rapina alkaa. Vaikka et sitä ehkä huomannutkaan, myös kaupunki vilisee jyrsijöitä. Mutta kun kylmät tulevat, maalla hiiret tekevät itsensä aivan eri tavalla tiettäviksi. Pärjäätkö luonnon kanssa - sen kaikissa muodoissaan?

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 4.9. klo 23:een saakka.

Johanna Niilivuo on Korpilahdella asuva kauppatieteilijä, jonka mielestä maaseutuasuminen voisi olla muutakin kuin punainen tupa ja perunamaa.