Monella paikkakunnalla odotetaan tietoa siitä, missä omat terveyspalvelut jatkossa järjestetään.
Apteekkariliiton lääkepoliittinen asiantuntija Sonja Kallio kertoo, että apteekeilla on halua ja myös potentiaalia tukea hyvinvointialueita ja olla osana terveydenhuollon kokonaisuutta.
– Olemme esittäneet sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2023 syyskuussa, että ministeriössä perustettaisiin työryhmä selvittämään, mikä on apteekin rooli hyvinvointialueilla. Sen avulla luotaisiin valtakunnalliset toimintamallit.
Kallion mukaan liitto ei esitä, että apteekit ottaisivat sairaanhoitajan töitä itselleen. Tavoitteena on hyödyntää aiempaa vahvemmin apteekissa olevaa lääkehoidon osaamista.
Parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee muutosta asetuksiin siitä, mitkä ammattiryhmät saavat antaa rokotuksia.
Rokotuksia saisivat jatkossa antaa hammaslääkärit, proviisorit, farmaseutit, lähihoitajat, laboratoriohoitajat sekä perushoitajat.
Tavoitteena on sujuvoittaa rokotusten antamista ja lieventää terveydenhoitoalan työvoimapulaa.
Myös apteekkien tiloja voisi hyödyntää hyvinvointialueilla, jos esimerkiksi terveysasema on lakkautettu tai palveluverkostoa on harvennettu.
Sairaanhoitaja on jo tuttu näky monessa apteekissa
Noin 30 suomalaisapteekissa toimii jo terveyspiste, eli käytännössä töissä on sairaanhoitaja. Yleensä terveyspisteet ovat apteekkarien omia yhtiöitä.
– Asiakkaat ovat olleet oikein tyytyväisiä niihin. Moni on kokenut helpoksi, että apteekkiasioinnin yhteydessä on voinut mennä vaikka korvien huuhteluun, Sonja Kallio kertoo.
Sairaanhoitaja Jonna Palframan on työskennellyt viisi vuotta turkulaisen Pyhän Henrikin apteekin yhteydessä toimivassa terveyspisteessä.
Kausirokotukset ja korvahuuhtelut sekä lääkeinjektiot ovat terveyspisteen suosituimpia palveluja.
– Pystymme keventämään terveyspalvelujen kuormaa. Tänä vuonna korvahuuhteluja tarvitsevien määrä on lisääntynyt. Asiakkaat kokevat, että terveyskeskuksen vastaanotolle pääseminen on hankalaa.
Välillä apteekin puolelta apua hakee hyvinkin huonossa kunnossa oleva asiakas.
– Hoidon tarpeen arviointi voi olla todella hankalaa, kun työskentelen itsenäisesti. Parhaimmillaan apu löytyy tästä heti itsehoitotuotteella tai pienellä toimenpiteellä tai ohjeistuksella. Pahimmillaan täältä on päädytty ensiavun kautta leikkauspöydälle, kertoo Palframan.
Laki määrää tiukasti, mitä terveyspisteessä voi tehdä
Sairaanhoitaja Jonna Palframan kertoo, että terveyspisteen perustaminen apteekkiin on melko työläs tapahtuma. Se vaatii apteekkarilta aikaa vievän lupaprosessin ja taloudellisiakin resursseja. Ehkä siksi terveyspisteitä on Suomessa melko vähän.
– Aluehallintovirasto edellyttää tiettyjä tiloja. Huoneen pitää olla kooltaan 9–12 neliömetriä. Siellä täytyy olla vesipiste ja vessa. Monet apteekit ovat pieniä ja niillä ei välttämättä ole antaa terveyspisteelle tämäntyyppistä tilaa käyttöön, kertoo Palframan.
Pientä joustoa vaatimuksiin on jo annettu.
– Helsingin seudulla toimii yritys, joka antaa rokotuksia sermin takana apteekeissa. Rokotustoiminta onnistuu, vaikka vaadittavan kokoista erillistä huonetta ei olisikaan, Palframan toteaa.
Hyvinvointialueen työntekijä apteekkiin
Apteekkariliiton mielestä hyvinvointialueen sairaanhoitaja voisi tulla antamaan hyvinvointialueen palveluja ainakin joihinkin sellaisiin apteekkeihin, joissa ei ole terveyspistettä.
– Toki nykyiset apteekeissa toimivat terveyspisteet tarvitaan jatkossakin. Tarpeet voivat vaihdella. Samaa toimintamallia ei voi välttämättä soveltaa kaikille hyvinvointialueille, toteaa lääkepoliittinen asiantuntija Sonja Kallio.
Tärkeää on myös huolehtia apteekkien toimintaedellytyksistä.
– Viime vuosina on tehty paljon taloudellisia leikkauksia, jotka ovat kohdistuneet apteekkeihin ja osa apteekeista on muuttunut kannattamattomiksi.
Apteekeissa kuten muuallakin sosiaali- ja terveysalalla on työvoimapula. Pulaa on esimerkiksi farmaseuteista.