Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtajan Sally Leskisen mukaan hyvinvointialueiden niskaan ladatut taloudelliset säästötavoitteet ovat kohtuuttomia.
Hänen mielestään hyvinvointialueilta vaaditaan liian nopeasti ja liian suuria sopeuttamistoimia.
– Rahoitusmallissa on vakavia puutteita, joista puuttuu yhteisymmärrys myös kansallisella tasolla. Se on ollut suurin negatiivinen yllätys tänä vuonna, Leskinen harmittelee.
Hyvinvointialueella on oikeus saada lisärahoitusta valtiolta, mikäli sillä ei ole tarpeeksi rahaa riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden tai pelastustoimen palvelujen järjestämiseen. Lisärahoitukseen liittyy kuitenkin tiukkoja ehtoja ja raskas arviointiprosessi, joka kaventaa hyvinvointialueen omaa päätösvaltaa asioistaan.
Joitakin palveluja vähennetään
Tänä vuonna Etelä-Karjalan hyvinvointialue tekee 32 miljoonaa euroa tappiota eli 255 euroa asukasta kohti. Se on viidenneksi vähiten Suomen hyvinvointialueista. Jos tappiota tulee myös ensi vuonna, hyvinvointialueen pitää tehdä vähintään saman verran ylijäämää kahtena seuraavana vuonna.
Hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen on arvoinut, että kiinteitä hyvinvointiasemia säilyy jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa. Asemien koot tulevat kuitenkin vaihtelemaan.
– Eteläkarjalaisten kannattaa varautua siihen, että joitakin totuttuja, ei-lakisääteisiä palveluja joudutaan vähentämään. Toisaalta pyrimme arvioimaan aiempaa tarkemmin palvelun vaikutuksia sekä sitä lisäarvoa, joka palvelusta tulee asiakkaalle, potilaalle ja väestölle, Leskinen kertoo.
Hän lupaa, että palvelujen käyttäjät pääsevät aiempaa enemmän mukaan palvelujen kehittämiseen.
Ei pikavoitoille
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ensimmäisessä vuodessa Sally Leskisen näkee myös paljon hyvää.
– Suurin positiivinen yllätys on ollut järjestöjen, asiakkaiden ja oman henkilöstön aktiivisuus ja osallistuminen kehittämiseen. Lisäksi poliittisten luottamushenkilöiden kyky yhteistyöhön vaikeina aikoina on ollut vaikuttavaa, Leskinen kiittelee.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue on tänä vuonna määritellyt johtamis- ja toimintajärjestelmänsä pääperiaatteet. Ne ovat Leskisen mukaan perustus, jolle voidaan rakentaa pysyvää muutosta.
– Emme lähteneet hakemaan pieniä pikavoittoja. Käytännössä toimintamme pitää olla jo ensi vuoden aikana aiempaa sujuvampaa sekä potilaille että henkilöstöllemme, Leskinen toteaa.