Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kausi lähenee loppuaan. Niinistö ei antanut viimeisessä uudenvuodenpuheessaan vihjeitä siitä siitä, mihin hän aikoo seuraavaksi suunnata.
Poissa olivat myös viittaukset kaunokirjallisuuteen. Tasavallan presidentti keskittyi puheessaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Voit katsoa puheen kokonaisuudessaan alta tai Yle Areenasta.
Niinistö käyttää puheessaan uutta ilmausta ”suomalaistuminen”.
Sillä hän tarkottaa Suomen tapaa huolehtia puolustuksestaan monella eri tavalla: omaa puolustusta ei ole unohdettu ja maanpuolustustahto on pysynyt korkeana, vaikka Suomi on liittynyt Naton jäseneksi ja solminut puolustussopimuksia yksittäisten maitten ja ryhmittymien kanssa.
Tästä on Niinistön mukaan monilla muilla mailla oppimista.
Suomalaistuminen viittaa sanaan suomettuminen, jolla on tarkoitettu pienen demokraattisen maan alistumista ison naapurimaan tahtoon. Termiä käytettiin kylmän sodan aikana kuvaamaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.
Eurooppalainen Nato
Presidentti Niinistö kehotti Eurooppaa havahtumaan ja kantamaan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Julkisuudessa on arvioitu, että jos republikaanien Donald Trump valitaan Yhdysvaltain presidentiksi, se saattaa muuttaa Yhdysvaltain suhtautumista puolustusliitto Natoon.
Niinistö tarjosi vastaukseksi vanhaa lempilastaan: eurooppalaista puolustusta. Vuonna 2024 se tarkoittaa eurooppalaisempaa Natoa.
– Eurooppalaisilta odotetaan selkeästi enemmän oman vastuun kantamista. Tämän vastuun selkeä ja nopea ottaminen on myös paras vastaus kaikkiin spekulaatioihin Yhdysvaltojen vaalien vaikutuksista turvallisuusyhteistyöhön.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi panostusta asetuotantoon. Ukrainan auttaminen on herättänyt laajasti huolta. EU:ssa Unkari kaatoi sovun Ukraina-tuesta. Yhdysvalloissa Ukrainan tukeminen on ajautunut sisäpoliittisen kiistan välikappaleeksi.
– Panostus asetuotantoon ei ole tarpeen vain tarvittavan avun takaamiseksi. Sitä tarvitaan vakuuttamaan, että Eurooppa on vahva. Vahva, ei sotiakseen, vaan taatakseen rauhan, Niinistö sanoi.
Suomi on Suomi ilman etuliitettä
Suomesta tuli Naton jäsen huhtikuussa 2023. Niinistö kuitenkin muistutti, että Suomen asema läntisessä yhteisössä on ollut vahva jo vuosikymmeniä. Niinistön mukaan Suomi on määrittänyt itse asemansa ja tulee tekemään näin myös tulevaisuudessa.
– Nato-jäsenyys oli suuri muutos turvallisuuspolitiikassamme. Ulkopoliittisena toimijana olemme kuitenkin edelleen se sama Suomi, ilman etuliitettä.
Niinistö arvioi, että tärkeimpiä Suomen viiteryhmiä ovat EU ja Pohjoismaat. Yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa on noussut uuteen kukoistukseen. Hän listasi keinoja Suomen turvallisuuden parantamiseksi.
– Ruotsin Nato-jäsenyys näyttää nyt etenevän. Tämä täydentää myös Suomen jäsenyyden. DCA-sopimus [ Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen puolustussopimus] sekä JEF-yhteistyön [Ison-Britannian johtama kymmenen maan ryhmä] tiivistäminen tuovat nekin merkittävää turvallisuuslisää. Suomen turvallisuus on nyt monen lukon takana.
Puhe rauhasta ei ole heikkoutta
Viime vuonna puheet ovat koventuneet sekä kansalaisten että päättäjien keskuudessa. Turvallisuuspolitiikan tutkijoiden tekemän kyselytutkimuksen mukaan muutos on tapahtunut kansan parissa nopeasti.
Tilannetta ei ole helpottanut Ukrainan sodan jatkuminen ja syksyllä uudelleen kärjistynyt Gazan tilanne.
– Ensin terroristinen pahuus näytti julmimmat kasvonsa. Sitten siihen vastattiin erittäin kovalla kädellä. Pahinta on siviilien kärsimys ja hätä konfliktin molemmin puolin. Nyt on kiire saada aikaan humanitäärinen tulitauko ja panttivankien vapauttaminen. Sen jälkeen on löydettävä tahto ja keinot kohti kestävää kahden valtion mallia, Niinistö sanoo
Niinistö toivoi, että sodasta huolimatta jaksettaisiin puhua myös rauhasta. Hän korosti, ettei tämä tarkoita heikkoutta eikä toisen posken kääntämistä.
– Se on myös sen tosiasian tunnustamista, että kestävät ratkaisut eivät koskaan verso väkivalloin. Ja aikamme huutaa kestäviä ratkaisuja kovemmin kuin koskaan.
Esitti yhtä uudenvuodenlupausta
Hyviäkin kehityskulkuja Niinistö löysi: ilmastokokous Dubaissa nostatti toivon kipinän. Maailman johtajat tunnustivat ensimmäistä kertaa, että fossiilisesta energiasta on luovuttava.
Törmäyskurssille joutuneet Kiinan ja Yhdysvaltain presidentit tapasivat.
Ilmastonmuutos ja kahden suurvallan, Kiinan ja Yhdysvaltojen välien kärjistyminen ovat Niinistön arvion mukaan kohtalonkysymyksiä.
Myös arkipäivän asiat ja Suomen talous nousivat esiin presidentti Niinistön viimeisessä uudenvuodenpuheessa. Entisenä valtiovarainministerinä Niinistö varoitti jälleen kerran Suomen velkaantumisesta, kansantalouden heikosta kehityksestä ja ihmisten toimeentulovaikeuksista.
Ratkaisuksi Niinistö ehdotti parlamentaarista seurantaryhmää. Se voisi luoda talouteen pitempää kaarta, sen sijaan että jokainen hallitus tekee vuorollaan omaa talouspolitiikkaa. Hän varoi visusti ottamasta kantaa sisäpolitiikkaan.
– Ei päivänpolttavissa kiistakysymyksissä, mutta vaikkapa etsimään kansantalouden kohentamiseksi yhteisiä näkemyksiä, joilla olisi jatkuvuutta yli vaalikausien.
Vasta puheensa lopussa Niinistö Niinistö viittasi päättyvään presidenttikauteensa ja esitti uudenvuodenlupauksen.
– Tervehdin teitä nyt viimeistä kertaa hyvin kiitollisena siitä, että olen saanut tuoda esiin näkemyksiäni – enemmän tai vähemmän kohdalleen osuvia. Nyt esitän yhteistä uudenvuodenlupausta: että kohtaamme toinen toisemme reilusti, toista ymmärtäen, ihmisyyttä kunnioittaen ja perinteistä yhteyttämme ja luottamustamme vaalien.
Juttu päivitetty kauttaaltaan Niinistön puheen sisällöllä 1.1.2024 kello 12.15.
Muokattu 1.1. klo 13.07: Korjattu kohta ”valta vaihtuu Yhdysvalloissa” muotoon ”valta voi vaihtua Yhdysvalloissa”. Valta ei välttämättä vaihdu, sillä istuva presidentti Joe Biden on ehdolla jatkokaudelle.
Korjattu otsikkoa kello 13.05: Poistettu lause Niinistö varoittaa vallanvaihdosta Yhdysvalloissa