Ylöjärveläisellä Nella Saarisella, 19, oli vahva tunne, että äidinkielen kirjoitustaidon ylioppilaskoe oli mennyt hyvin.
Takana oli viisi tuntia kirjoittamista koesalissa ja sitä ennen pitkä valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin.
Äidinkielen kirjoitustaidon kokeen alustavat pisteet tulivat muutama viikko kokeen jälkeen. Saarinen sai kokeesta 50 pistettä maksimipisteiden ollessa 60. Pisteet olisivat riittäneet lukutaidon kokeen tuloksen kanssa laudaturiin.
Ylioppilaskokeiden alustavat pisteet antaa oman lukion opettaja. Tulosten jälkeen koe lähetetään Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) sensorien tarkastettavaksi.
Kun lopulliset tulokset tulivat, Saarisen pisteet olivat laskeneet 30:een.
– Tulos tippui M:ään. Tuli sellainen olo, että kaikki työ kirjoitusten eteen oli tehty turhaan, Saarinen harmittelee.
Opiskelija voi pyytää oikaisua
Jos opiskelija on tyytymätön YTL:n päätökseen, siitä voi pyytää oikaisua. Myös Saarinen teki omasta kirjoitustaidon kokeestaan oikaisupyynnön. Tulos ei kuitenkaan muuttunut.
Äidinkielen kirjoitustaidon koe eroaa muista ylioppilaskokeista siten, ettei siihen ole olemassa hyvän vastauksen piirteitä.
Saarinen pyysi jälkikäteen YTL:ltä perusteluja siihen, miksi kokeen arvosana oli tippunut merkittävästi.
– Sain vastauksen, että mene katsomaan hyvän vastauksen piirteitä. Niitä ei ole. Vastauksessa kehotettiin myös kysymään opettajilta, miten tehdä parempi vastaus ensi kerralla, Saarinen kertoo.
Jäi siis epäselväksi, mikä kirjoitustaidon kokeessa meni niin pieleen, että se oikeutti laskemaan pisteitä merkittävästi.
Saarinen kertoo, että lukion äidinkielen opettajat olivat vakaasti sitä mieltä, ettei YTL:n antama arvosana vastannut kokeen todellista tasoa. Heistä tehtävävastaus oli huomattavasti parempi kuin YTL arvioi.
– Tuntui epäoikeudenmukaiselta. Yksi äidinkielen opettaja kuvaili, että tilanteessa on käynyt oikeusmurha.
Oikaisupyynnön jälkeen tuloksesta ei pysty enää valittamaan.
Näin tarkistus etenee
YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo, että jokaiselle ylioppilaskokeelle on omat arvostelukriteerinsä.
Kriteerit tarkentuvat sensoreiden kokouksessa. Arvostelun yhtenäistä linjaa varmistetaan myös eri tavoilla, kuten yhteisten suoritusten arvioinnilla.
– Kirjoitustaidon kokeelle on aika tavanomaista, että epätyypillisten vastausten arvioinnissa käytetään kahta sensoria.
Jos pistemuutokset alkuperäiseen tulokseen verrattuna ovat hyvin suuria, kokeen voi arvioida jopa kolme sensoria, Tähkä kertoo.
Oikaisupyynnön katsoo puolestaan kaksi sensoria, jotka eivät ole käsitelleet koetta aiemmin.
Tähkän mukaan oikaisuvaatimuksia tulee vuodessa noin 2 000. Suuren määrän takia opiskelijoille ei ole mahdollista antaa perusteluja pistevähennyksestä.
– Erillisiä perusteluja tai yksityiskohtaisia analyyseja emme tarjoa.
Uusintojen määrä on korkea
Ylioppilaskirjoitusten merkityksen kasvusta on käyty viime vuosina keskustelua. Korkeakoulut painottavat opiskelijavalinnoissa yhä enemmän ylioppilaskokeiden tuloksia.
Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskoe on yksi kokeista, jolla voi olla suuri painoarvo korkeakouluun hakiessa.
Lopputuloksesta harmistunut Nella Saarinen aikoo uusia äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeen ensi keväänä. Siitä huolimatta, että hän valmistui ylioppilaaksi joulukuussa.
Ylioppilaskokeiden uusimisen määrä on ollut viime vuosina korkea. YTL:n mukaan syksyllä 2023 noin neljännes tehdyistä ylioppilaskokeista oli uusintoja.
Miten omat ylioppilaskokeesi menivät? Vaikuttivatko tulokset tulevaisuuden suunnitelmiisi?