Nyky-Helsingin vanhimman kaupunginosan, Kruununhaan, kadut pursuavat pieniä autenttisia putiikkeja. Yksi niistä on erikoistunut uusien ja vanhojen lenkkareiden sekä vaatteiden myytiin.
Miesten ja poikien innostus tennari- ja sneaker-harrastusta kohtaan on kasvattanut ilmiön, joka ulottuu kenkäkeräilyn ulkopuolelle.
Kengät voivat toimia myös sijoituskohteena.
– Ostin aluksi kenkiä omaan käyttööni, vaihdoin ja myin niitä eteenpäin. Rahaa tuli sen verran, että pystyin ostamaan lisää. Kun huomasin, että kysyntää riittää, rupesin ostamaan myös muita kokoja kuin omaa 46:ta, kertoo Sneakers in Finlandin yrittäjä, 21-vuotias Eero Andersson.
Fashion Finlandin, entisen Suomen muotikaupan liiton, toiminnanjohtajan Jani Niipolan mukaan miesten lenkkareissa on nyt valloillaan kaksi kilpailevaa trendiä: ostaja valitsee joko valkoiset ja ajattomat tai erikoiset ja värikkäät tennarit.
– Sneaker-kulttuurin kasvua ei yksin ole vahvistanut tennareiden käyttömukavuus, vaan myös se, että kenkäteollisuus on onnistunut yhdistämään muodin, urheilun ja pop-kulttuurin, Niipola summaa.
Balenciaga esitteli joulukuussa ensi talven sneaker-muotia, jossa muoto ja koko on viety äärimmilleen.
Niipolan mukaan tennarikulttuurin kasvun taustalla vaikuttavat myös urheilijat sekä urheiluvarusteissa käytetyt tekniset materiaalit, jotka ovat vallanneet alaa muotiteollisuudessa.
– Sneaker-kulttuuri on nuorille kiinnostavaa, koska se ei ole kaukana esimerkiksi musiikkiteollisuudesta, Niipola sanoo.
Intohimosta unelmatyö
– Minulla on aina ollut suuri intohimo kenkiin ja yrittäjyyteen, yhdessä niistä syntyi unelmatyö, Eero Andersson kertoo.
Kenkäharrastus alkoi, kun Anderssonin ystävä kutsui hänet lenkkariharrastajien Sneaker bash -tapahtumaan.
– Olin aina pitänyt väreistä, mutta siistejä, värikkäitä kenkiä ei tahtonut löytyä mistään. Kenkätapahtumassa totesin, että jumankauta, täällä on kenkiä, joita en ole nähnyt missään, Andersson tunnelmoi.
Andersson on kaupannut lenkkareita jo kahdeksan vuoden ajan.
Alkuun hän myi kenkiä Instagramissa ja laajensi toimintaansa verkkokauppaan.
Nyt isoveli Lauri Anderssonin, 23, kanssa perustetun kivijalkaliikkeen ovet ovat olleet avoimena puoli vuotta. Anderssonien veljesten työnjako on selvä: Eero vastaa kengistä ja Lauri myy vaatteita.
Päivisin Eero Andersson opiskelee Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa liiketaloutta, iltaisin hän pitää auki kauppaansa.
– Tämä on opiskelijan iltaduuni, vaikka harvoin tämä työltä tuntuu. Lähinnä kivalta lenkkariharrastukselta, hän sanoo.
Lenkkitossujen pörssikurssit
Koska tennareita on niin monenlaisia, niillä on helppo kuvata omaa persoonaansa, sanoo Fashion Finlandin toiminnanjohtaja Jani Niipola.
– Vaihtoehtoja on paljon. Urheilutossut ovat laukkujen ohella kenties keräillyin vaatekappale. Niitä hankittaessa voi jälkimarkkinaa ajatella investointina, Niipola sanoo.
Niipolasta on kiehtovaa, miten lenkkareita hankittaessa sekoittuvat yhtäältä rationaalinen toiminta ja toisaalta tunneostaminen.
– Voi tuntua järkevältä pistää 500 euroa kiinni kenkiin, jos tietää, että ne voi myöhemmin myydä voitolla eteenpäin. Toisaalta on hyvin tyydyttävää saada juuri ne kengät, jotka on halunnut.
Niipolan mukaan parikymppisiä nuoria miehiä tuntuu kiinnostavan sijoittaminen, valuuttakurssit, kryptot sekä muut vaihdannat – ainakin kaupunkikeskustoissa.
– Lenkkareiden arvonnousussa ja seikkailussa osakemarkkinoilla on yhteneväisyyksiä. Kun markkinoille tulee erityinen kenkämalli, sen arvo mahdollisesti nousee, ja sen voi myydä voitolla pois, Niipola sanoo.
Nuoret ovat nyt laatu- ja merkkitietoisia. Asusteita jälleenmyydään erityisesti yhdysvaltalaisella Stock X -sivustolla.
Laatutietoisuus näkyy myös vahingollisina ilmiöinä, kuten merkkitavaroiden ryöstelyinä.
Nuoria kiinnostaa hinta ja vastuullisuus
Jani Niipolan mukaan nuoria kiinnostaa myös vastuullisuus ja tuotteita ostetaankin paljon käytettynä. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungista löytyy useampi yritys, jotka huoltavat sneakereitä.
– Se on ylevä arvo, kun niitä huolletaan. Se opettaa pitämään vaatteista ja asusteista parempaa huolta ja pidentämään niiden käyttöikää.
Myös sosiaalinen media on täynnä erilaisia tennareiden huoltoon keskittyneitä sivuja. Some vaikuttaa myös siihen, mikä lenkkari on kulloinkin muodissa.
– Ensimmäinen tulkinta second hand -ilmiöstä on vastuullisuus. Toisaalta nuoria saattaa kiinnostaa niin kalliit vaatteet, ettei niihin ole varaa, ja siksi niitä hankitaan kierrätettyinä, Niipola sanoo.
Eero Andersson etsii valikoimiinsa yleensä erikoisia malleja, joita valmistetaan vain rajattu erä.
– Niiden arvo nousee, hän paljastaa.
Monet Anderssonin asiakkaista ovat niitä, jotka haluavat yhdet siistit käyttökengät. Joukossa on myös keräilijöitä, jotka ovat omistaneet kokonaisia huoneita kengilleen. Niistä saattaa löytyä useita satoja pareja.
Anderssonin kotoa löytyy kenkiä noin 15–20 paria sekä hylly, johon ne mahtuvat.
– Olen sopinut itseni kanssa, että enempää en osta tai ensin pitää luopua joistain.
Anderssonille kengät eivät ole varsinainen statussymboli.
– On siistiä, että on kengät, jotka eivät tule jokaisella kadunkulkijalla vastaan ja joita muilla ei ole ollut mahdollisuutta löytää, kuten esimerkiksi jotkut vanhat tai harvinaiset kengät.
Kehujakin on kengistä Anderssonille tullut, ja hän mielellään myös niitä jakaa.
– Ollessani ulkomailla kenkiäni kehuttiin. Siitä tuli hyvä fiilis ja ajattelin, että tällaista pitää jakaa. Se lisää kenkäkeräilijöiden yhtenäisyyttä.