Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kymmenet jonottivat lenkkareita, joihin vain osa sai ostoluvan – Benjamin Löppönen, 14: ”Näitä voi myydä eteenpäin kalliimmalla”

Sneakereiden keräilyharrastuksen suosio on kasvanut viime vuosina. Tutkijan mukaan brändituotteilla rakannetaan omaa identiteettiä, mutta myös ollaan osa sosiaalista yhteisöä.

Jyväskyläläiset Vili Löppönen, Benjamin Löppönen ja Tarmo Luoma-aho olivat lauantaina paikan päällä ostamassa Nike SB X Air Jordan 4 -kenkiä.
  • Ada Lassuri
  • Kaisa Uusi-Kraapo

Noin 50 ihmistä jonotti lauantaiaamuna jyväskyläläisen katumuoti-liikkeen edessä.

Lumisade ja kylmä tuuli eivät haitanneet, sillä tahto oli kova. Kaikki halusivat saada käsiinsä samat kengät: Nike-merkin uusimmat sneakerit.

Sneakerit ovat tietynlaiset lenkkarit, jotka ovat suosittuja etenkin arkikäytössä.

Yhdysvaltalaisen Niken uutta kenkämallia myytiin lauantaina Beyond-nimisessä liikkeessä. Sneakereita on valmistettu rajoitettu erä, eikä julkisuuteen ole kerrottu, kuinka monta kenkäparia kaikkiaan on tehty.

Nuoret jonottavat kävelykadulla lumisateessa.
Ihmiset saapuivat paikan päälle noin kello yhdeksän aamulla. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Beyondin yrittäjä Juho Haapalan mukaan kyseessä on harvinainen ja haluttu malli.

– Nike SB, eli Niken skeittausmallisto, ei ole tehnyt tätä mallia koskaan aikaisemmin. Kyseessä on Jordan-sarjan koriskenkä, josta tehtiin nyt skeittikenkä, sanoo Haapala.

Aivan kuka tahansa ei kuitenkaan voinut vain marssia liikkeeseen ja ostaa kenkäparia, vaan niihin jaettiin paikan päällä osto-oikeuksia. Jos arpa onnisti, sai luvan ostaa 255 euroa maksavat sneakerit.

Beyond on myynyt vastaavanlaisia rajoitetun painoksen kenkiä aikaisemminkin, mutta lauantaina oli ensimmäinen kerta, kun ostajat arvottiin. Aikaisemmissa tapahtumissa osto-oikeuden pystyi lunastamaan jonottamalla.

Moni osti kengät sijoitusmielessä

Jyväskyläläinen Benjamin Löppönen, 14, oli yksi heistä, jotka saivat haalittua kengät itselleen. Ne eivät kuitenkaan tule omaan käyttöön, vaan Löppönen osti kengät tarkoituksenaan tienata rahaa.

– Näitä voi myydä eteenpäin kalliimmalla hinnalla kuin täältä voi ostaa, sanoo Löppönen.

Juho Haapala jakaa jonossa oleville nuorille arpalippuja kävelykadulla.
Beyondin yrittäjä Juho Haapala jakoi arpalippuja jonottajille. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Hän toivoo, että voisi myydä kengät eteenpäin noin 330 eurolla. Idean jälleenmyyntiin hän sai isoveljeltään Vili Löppöseltä, 19, joka niin ikään oli paikalla lauantaina. Myös hänellä kävi arpaonni.

Suunnitelmat ovat kuitenkin samat kuin pikkuveljellä. Tosin nähtyään sneakerit Vili Löppönen alkoi pohtia, pitäisikö ne sittenkin sujauttaa omaan hyllyyn.

– Luultavasti myyn, mutta saattaa tulla myös käyttöön, on nämä niin hienot, kuvailee Vili Löppönen.

Jyväskyläläisellä Tarmo Luoma-aholla, 16, kengät ovat alusta alkaen olleet tulossa omaan käyttöön. Luoma-aho pitää siitä, miltä sneakerit näyttävät, ja odottaa, että pääsee näyttämään uusia kenkiään muille.

– Jos kengistä tietää mitään, niin kyllä nämä [kadulla] tunnistetaan, sanoo Luoma-aho.

Nuoret ostavat brändituotteita ollakseen osa porukkaa

Beyondin Juho Haapalan mukaan lenkkareita koskeva keräilykulttuuri alkoi Suomessa 2000-luvun alussa, ja viime vuosina suosio on vain kasvanut.

– Kenkä on esteettisesti hienon näköinen. Asusteista ja vaatteista se on mielenkiintoisin, ja monesti kenkä toimii katseenkääntäjänä, hän sanoo.

Juho Haapala.
Juho Haapala keräilee lenkkareita myös itse. Lauantaina myyty kenkäpari ei kuitenkaan päätynyt omaan kokoelmaan. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Beyondin ovelle kertynyt jono on ilmiönä tuttu Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilskalle. Hänen mukaansa brändit ovat aina kiinnostaneet nuoria.

Ostamalla kalliin brändituotteen nuori voi samaistua luksuselämään. Jonkin tuotteen kautta on mahdollista esittää itselle ja muille, että elää jo siellä, missä haluaakin.

Merkkituotteiden ostamiseen liittyy myös halu rakentaa omaa identiteettiä.

– Monesti tämänkaltaisessa markkinoinnissa annetaan kuva, että tässä on jotain uniikkia, joka loppuu pian. Limited edition -tuotteilla vedotaan siihen, että kuluttaja haluaa olla yksilöllinen, kertoo Wilska.

Samalla ilmiöön liittyy myös yhteisöllisyys. Brändien kautta nuori voi kokea olevansa osa sosiaalista yhteisöä.

– Kukaan ei käytä brändejä vain itsensä takia, vaikka nuoret usein väittävätkin niin. Nuorilla on hyvin voimakas halu samaistua johonkin porukkaan ja olla kuluttajana arvostettu.

Osaa nuorista brändit eivät kuitenkaan kiinnosta lainkaan.

– Nuorilla on nyt enemmän vapautta valita oma tyylinsä, eikä kaikilla tarvitse olla samaa brändiä päällä. Sekin on nykyään hyväksyttävää, jos nuori ei halua kuluttaa, sanoo Wilska.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida aihetta sunnuntaihin 26. maaliskuuta kello 23:een saakka.