Järvenpääläinen Marianne Peltoniemi, 39, muistaa, kun nosti vauvan ensimmäistä kertaa käsivarsilleen olohuoneessaan kolme vuotta sitten.
Hänen miehensä, kätilö ja kaksi doulaa ihastelivat synnytystä ammeen ympärillä.
Hetkeä ennen vauvan syntymää Peltoniemi oli pötköttänyt omassa sängyssään, vaihdellut asentoja ja hengitellyt.
– Kun kätilö kuuli huokailuni, hän huusi, että nyt olisi aika tulla ammeeseen, jos haluat siinä synnyttää, Peltoniemi muistelee.
Kun vauva syntyi, isosisko heräsi hänen ensiparkaisuunsa ja tuli kysymään, kuka metelöi keskellä yötä.
– Se oli todella kaunis tilanne. Esikoinen otti vauvaa kädestä kiinni ja siinä ihmeteltiin.
Peltoniemen kotisynnytys maksoi kolmetuhatta euroa.
– Mietin silloin, että kannatti maksaa siitä, että saimme olla ihan rauhassa.
Perheeseen kuuluu myös enkelivauva.
Pari vuotta aikaisemmin tuo vaikeasti vammainen vauva kuoli elettyään vain kaksi viikkoa sairaalan teho-osastolla.
– Oli ilta ja miestäni pyydettiin poistumaan sairaalasta. Hän oli aivan shokkitilassa. Jäin sairaalaan ja vauva vietiin naapurisairaalaan, Peltoniemi muistelee.
Hätäsektioon ja vauvan kuolemaan johtanut synnytys oli koko perheelle traumaattinen kokemus. Siksi Peltoniemi halusi synnyttää kolmannen lapsensa kotona.
– Emmehän me juurikaan mitään tukea saaneet.
Marianne Peltoniemi on yksi niistä reilusta kahdestasadasta naisesta, jotka kertoivat Ylelle synnytyspelosta ja siitä, millaista apua siihen saivat. Ylellä on tiedossa tässä jutussa nimettöminä esiintyvien vastaajien henkilöllisyys.
Asiantuntijoiden mukaan synnytyspelko on lisääntynyt samaan tahtiin kun sairaaloissa järjestettäviä synnytysvalmennuksia on lopetettu ja esimerkiksi synnytyspelon käsittelyä on siirretty verkkoon.
Synnytyksen arvostus laskenut
Kotona synnyttäminen on Suomessa yhä erittäin harvinaista, vaikkakin suunnitellut kotisynnytykset ja yrittäjänä toimivien kätilöiden määrä ovat lisääntyneet. Tilastokeskuksen mukaan 118 naista synnytti suunnitellusti kotonaan vuonna 2021.
Julkinen terveydenhuolto ei suosittele kotisynnytyksiä siihen liittyvien riskien takia.
Kolmannes suunnitelluista kotisynnytyksistä päättyy sairaalasynnytyksiin komplikaatioiden ja pitkittyneiden synnytysten takia, mutta yhtään suunnitelluista kotisynnytyksistä ei ole viranomaisten mukaan päätynyt vauvan tai äidin kuolemaan.
Yksityisen äitiys- ja perheneuvolapalveluita tarjoavan yrityksen toimitusjohtaja Maiju Starck on surullinen, koska pieniä julkisia synnytyssairaaloita lopetetaan ja synnytysmatkat pitenevät.
– Se ei ole synnyttäjien edun mukaista. Se painaa synnytyksen arvostusta luonnollisena tapahtumana alaspäin, Perhe-Arten toimitusjohtaja Maiju Starck sanoo.
Hän uskoo, että pehmeämpää synnytyskulttuuria edustaville, kodinomaisten synnytystupien kaltaisille paikoille on kysyntää tulevaisuudessa matalan riskin synnytyksissä.
”Synnyttänyt nainen jää neuvolassa kuin nalli kalliolle”
Ylelle kokemuksiaan kirjoittaneet naiset kaipaisivat paljon enemmän tukea itselleen julkisista neuvoloista ennen ja jälkeen vauvan syntymän.
En edes tiedä, missä voisin asiasta keskustella. Minulla ei ole vielä lapsia, joten ei ole kontaktia neuvolankaan kanssa.
Nainen, 31
Synnyttänyt nainen jää neuvolassa kuin nalli kalliolle.
Nainen, 44
Esimerkiksi Perhe-Artesta ja Mehiläisestä kerrotaan, että tarvetta synnytyspelkojen käsittelyyn ennen ja jälkeen synnytysten on entistä enemmän. Myös äitiysfysioterapian kysyntä on lisääntynyt.
– Tarvetta yksityisille palveluille on, mutta tällä hetkellä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen aiheuttamat taloudelliset vaikeudet vähensivät viime vuonna asiakkaita, Perhe-Arten toimitusjohtaja Starck sanoo.
Lähes kaikki raskaana olevista tai synnyttäneistä naisista käyttää ainakin kerran äitiys- tai perheneuvolapalveluita, mutta tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa käyttää yksityisiä palveluja, ei ole, kerrotaan THL:stä.
”Järjestelmä petti minut odottavana äitinä”
HUSin tuoreen tiedotteen mukaan syntyvyys on laskenut ennakoitua nopeammin ja puolet keisarileikkauksista tehdään synnytyspelon takia.
Synnytyspelon hoidon yksi tavoite on vahvistaa synnyttäjän luottamusta siihen, että hän saa hoitoa.
Moni Ylelle kokemuksistaan kirjoittanut kertoi epäonnistuneista kokemuksista synnytyspelon hoidossa.
Pelkopolin puhelinvastaanotosta ei hirveästi ole hyötyä silloin, kun odottaja pelkää sairaalaympäristöä ja siihen pitäisi päästä tutustumaan etukäteen.
Nainen, 31
Pääsin lopulta monien soittojen, itkujen ja väännön jälkeen käymään synnytysosastolla kaksi päivää ennen esikoisen syntymää. Koin, että ”järjestelmä” petti minut odottavana äitinä.
Nainen, 31
Asuimme Suomessa, kun synnytimme esikoisemme. Suomessa raskauden seuranta, synnytys ja lastenhoito pitäisi olla maailman parasta, mutta sitä se ei ollut. Se oli äärimmäisen traumaattista.
Nainen, 32
Kuin lihakoukussa roikkuva ruho
Useat vastaajat kertovat joutuneensa käymään itse kustantamassaan psykoterapiassa synnytyksen jälkeen.
Vasta nyt lähes kolmen vuoden päästä olen ymmärtänyt, että minun on käytävä kaikki terapeutin kanssa läpi. Olisin tarvinnut terapiaa jo ennen synnytystä.
Nainen, 32
Eräs yksityiseen traumapsykoterapeuttiin synnytyksen jälkeen turvautunut nainen kertoo, kuinka hänestä tuntui siltä, ettei synnytyspoliklinikalla esitettyjä toiveita otettu huomioon.
Huoneeseen tuli hoitaja, joka ilmoitti, että lääkäri oli määrännyt synnytyksen käynnistettäväksi. Ruhoni siis liikahti ensimmäisen kerran synnytystehtaan koukussa juuri niin kuin olin pelännyt ja josta olin erityisesti toiveissani huomauttanut.
Nainen, 31
Synnytys voi olla myös upea kokemus
Kotonaan synnyttänyt Marianne Peltoniemi sai kotisynnytykseen osallistuvilta kätilöiltä apua myös aiemman traumaattisen synnytyksen käsittelyyn.
– Voisin synnyttää uudelleen, mutta en jaksaisi enää olla raskaana, hän sanoo nyt ja naurahtaa.
Peltoniemi siivoilee kahden tyttärensä tavaroita. Pian on aika hakea heidät päiväkodista.
– Puhumme lasteni kanssa synnytyksestä paljon, koska se on luonnollinen osa elämää ja se voi olla myös upea kokemus.