Kokkolan ampumaradan tulevaisuus hämärän peitossa – kaupunki ja ampujat hyvin eri linjoilla

Ampujat joutuvat rakentamaan uuden radan, kun nykyinen suljetaan uuden teollisuusalueen tieltä.

Henna Damski tähtää haulikolla metsästysammuntakoulutuksessa Joroisten ampumaradalla.
Kokkolan ampumaradalla on niin paljon käyttäjiä, että heille ei riittäisi harjoitusaikoja lähialueen ampumaradoilla. Kuvituskuva. Kuva: Esa Huuhko / Yle
  • Ari Vihanta

Kokkolan ampumaradan korvaamiseksi ei ole lähinäköpiirissä kaikkia tyydyttävää ratkaisua.

Harrastajien on löydettävä uusi paikka radalle ja miljoonien eurojen rahoitus sen rakentamiseksi, kun 1970-luvulta saakka valtatie 8 varressa olevan radan toiminta on loppumassa.

Kaupungin mukaan toimintaa ei voida jatkaa, koska nykyisen ampumaradan vieressä otetaan käyttöön uusi Kruunuportin teollisuusalue.

Kaupunki ei ole uusinut vuokrasopimusta Kokkolan ampumaratayhdistyksen kanssa, mutta sallii toiminnan jatkamisen toistaiseksi.

Kokkolan Ampumaratayhdistyksen puheenjohtaja Rauni Vapolan mukaan radalla on 1 500 käyttäjää. Rataa oli perustamassa kuusi ampumaseuraa, ja myöhemmin yhdistykseen on liittynyt seitsemän metsästysseuraa. Lisäksi Pohjanmaan poliisi käyttää rataa harjoitteluun.

Vapolan mukaan kaupunki on kehottanut yhdistystä hakemaan kaavoitusta uudelle radalle Friisin kylän läheisyydestä kaupungin pohjoispuolelta. Kaupungin osoittama alue sijaitsee noin kilometrin Friisin kylältä Ruotsaloon päin.

Ampujat ovat käyneet katsastamassa paikan, eikä se tyydytä harrastajia. Myös lähistön asukkaat ovat nousseet vastarintaan, ampumaratasuunnitelmia vastaan on kerätty nimilistaa ja Vapolan mukaan kahta asukasta lukuun ottamatta kaikki vastustavat rataa.

– Se on hyvin epätasaista maastoa, siellä on vettä ja se on huonojen kulkuyhteyksien päässä. Se olisi kallis rakentaa ampumaradaksi, sanoo Vapola.

Kaupungin mukaan ampujilta ei ole tullut ehdotusta uudesta paikasta

Kokkolan kaupunkiympäristöjohtaja Nina Kujalan mukaan kaupunki on vasta esitellyt muutamia vaihtoehtoja yhdistykselle, mutta ei ole saanut vielä vastausta.

– Tarkemmin ei ole tutkittu vielä yhtään paikkaa, mikä olisi sopiva ampumaradalle. Asia on jäänyt siihen pisteeseen, että olemme pyytäneet ampumaratayhdistykseltä kannanottoa, mihin he haluaisivat mennä ja haluavatko ylipäätään kaupungin maille vai jonnekin muualle. Se on heistä kiinni. Sehän on yhdistys siinä missä kaikki muutkin toimijat. Pallo on heillä.

Ampumaradan sijoittaminen on aina vaikeaa.

– Aika hankala niitä paikkoja on löytää, koska pitäisi päästä aika kauaksi asutuksesta ja muista häiriötekijöistä, mutta kyllä niitä muutamia alueelta löytyi. Jos niistä ei mikään käy, niin sitten pitää katsoa yksityisten maita.

Ampumaratayhdistyksellä on ollut mielessään Friisiä parempikin paikka radalle, valtatie 13 varressa motocross-radan lähellä Perkaksessa. Lähistöllä on maankaatopaikka, josta saisi tarvittavia maa-aineksia vallien rakentamiseen eikä lähistöllä ole hanketta vastustavia.

Vapolan mukaan kaupunki oli ehdottanutkin paikkaa ampujille jossain vaiheessa, mutta on perääntynyt syytä sen kummemmin perustelematta.

– Kaupungin taholla tuntuu nyt olevan joku, joka ei rataa Perkakseen halua.

Kujala kiistää tämän. Hänen mukaansa ongelmaksi Perkaksessa voisi nousta lähellä oleva asutus. Vapolan mukaan valtatien varressa on vain yksi talo, eikä senkään asukkailla olisi mitään rataa vastaan.

Ampumaradan rakentaminen voi maksaa miljoonia euroja

Ampujia kismittää sijaintiväännön lisäksi se, että kaupungilla ei ole haluja osallistua uuden ampumaradan rakennuskustannuksiin, jotka voivat nousta jopa 3–4 miljoonaan euroon.

– Meille on sanottu, että ottakaa lapio käteen ja tehkää ratanne itse. Kaupunki ei tasapuolisuuden vuoksi osallistu rakentamiseen. Kysyttiin, että onko se tasapuolista, että jalkapalloilijoille rakennetaan 100 miljoonan areena ja ampujilta viedään viimeinenkin paikka. Ei ollut kuulemma asiallista verrata näitä.

Kujalan mukaan kaupunki on luvannut yhdistykselle, että se saa käyttää rakenteissa kaupungille tulevia maanrakennusmaita.

– Kaupunki ei lähde yksittäisille yhdistyksille rakentamaan mitään muutakaan. Se menee tukirahoituksen kautta, he voivat hakea tukea kuten muutkin.

Uuden ampumaradan rakentaminen on pitkä prosessi, yksistään kaavoitukseen on varattava yli vuosi. Lisäksi radalle tarvitaan ympäristölupa.

– Rakentaminen vie 3–4 vuotta ellei siihen tule joku, joka sen rahalla rakentaisi. Mutta nykyisillä osakkailla eli seuroilla ei sellaisia rahoja ole, joten aikaa kuluisi, kun sitä tehtäisiin enemmän talkoopohjalta.

Kansallisiin tavoitteisiin nähden Kokkolan tilanne on ristiriitainen. Suomessa on nyt vajaat 700 ampumarataa. Niiden lisäämisestä puhuttiin jo edellisen hallituksen aikaana, ja tavoite ratojen määrän lisäämisestä tuhanteen nousi jopa Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmaan.