Rovaniemellä ihmetellään, miksi Kemijoki ei jäädy kaupungin kohdalla edes kolmenkymmenen asteen pakkasella.
Kaupunki on varoittanut heikoista ja muuttuvista jäistä kehottaen erityiseen varovaisuuteen petollisten sulien vuoksi. Samanlaisen varoituksen on antanut myös Kemijärven kaupunki.
Säännöstelyä valvovan asiantuntijan mukaan jäitä heikentää osaltaan vesivoimaloiden lyhytaikaissäännöstely, jossa virtaavan veden määrä muuttuu tiheään.
– Virtaamavaihteluilla nimenomaan talvella on vaikutusta jääolosuhteisiin. Silloin, kun isoja virtaamia käytetään, se hankaloittaa jäätymistä. Toisaalta isot virtaamat saattavat syödä jäätä myös jään alapuolelta. Tällä on haitallisia vaikutuksia jääolosuhteisiin, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Juha Kämäräinen Lapin ely-keskuksesta.
Virtaamien nopea vaihtelu vaikuttaa paitsi jäiden kestävyyteen, myös ympäristöön. Suomen ympäristökeskuksen Syken mukaan lyhytaikaissäännöstely on ekologisesti erittäin haitallista.
Ylen saamat tuntivirtaamatiedot kertovat valtavista, ja nopeista vesimäärän vaihteluista kolmessa Kemijärven alapuolisessa voimalaitoksessa. Kuvia klikkaamalla pääset tarkastelemaan grafiikoita.
Kemijoki oy:n mukaan sula johtuu sääoloista
Vesivoimayhtiö kiistää Ounaskosken suuren sulan johtuvan säännöstelystä.
– Rovaniemen keskustan kohdalla oleva sula ei ole jatkuvasti muuttuvan säännöstelyn muuttamien virtaamien seurausta, vastaa Kemijoki oy:n tuotantoyksikön johtaja Heikki Poikela.
Yhtiön mukaan syynä sulaan on joenpohjan jäätyminen sinne kertyneestä hyhmäisestä jääsuposta. Suppoa voi kertyä joen pohjan kivikoihin, mikä voi muuttaa virran suuntaa.
– Normaalisti joen virtaama kulkee kaupungin puolella. Suposta johtuen pintaveden virtaus alueella on normaalia talvea suurempi, eikä joki pääse tämän vuoksi jäätymään, katsoo Poikela.
Yhtiön mukaan ”jääolosuhteisiin vaikuttavat vedensäännöstelyn lisäksi ensisijaisesti sää ja ilmasto”.
Yhtiö salaa tietoja kilpailulainsäädäntöön vedoten
Voimaloiden säännöstelyssä on kyse valtavista vesimassoista. Säännöstelyn seurauksena joen pinta nousee ja laskee, ja virtaamien suunnat vaihtelevat.
Julkinen vesi.fi-sivulla oleva vuorokausivirtaamatilasto kertoo vain virtaaman keskiarvot ja peittää voimakkaan tuntivaihtelun.
Kemijoki oy haluaa salata tuntivirtaamatilastot. Yhtiö ei paljasta edes kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden takaisia tuntivirtaamatilastoja.
– Kilpailulainsäädäntö kieltää kilpailun kannalta sensitiivisen ja yksilöivän tiedon luovuttamisen. Noudatamme samaa periaatetta uusiin ja vanhoihin tietoihin, sanoo Poikela.
Kemijoki oy:n ja Lapin ely-keskuksen mukaan lyhytaikaissäännöstely on jatkunut samanlaisena koko 2000-luvun.
Vaihtuva säännöstely on vesivoimayhtiön rahasampo
Vesivoimayhtiö Kemijoki oy:lle lyhytaikaissäännöstely on tuottoisaa.
Veden voimakas juoksutus ajoitetaan kysyntäpiikkeihin, jolloin sähköstä saadaan korkea hinta. Halvan sähkön aikana voimalan patoluukut laitetaan pienelle, jolloin virtaama heikkenee.
Lyhytaikaissäännöstelyn tuottoisuus ilmenee esimerkiksi konsulttiyhtiö Compass Lexeconin Kemijoki oy:lle tekemästä lausunnosta: ”Kemijoki Oy:n sähköntuotannon arvoon liittyy hintaodotusten lisäksi myös toinen tekijä, niin sanottu joustavuuskerroin. Tällä tarkoitetaan hintapreemiota, jonka sähköntuottaja saa keskimääräisen markkinahinnan päälle, koska se pystyy optimoimaan tuotantoansa joustavasti ja esimerkiksi kasvattamaan sähköntuotantoaan kysyntäpiikkien kohdalla.”
Lausunto on osa Kemijoki oy:n yhdessä Pohjolan voima oy:n kanssa käymää oikeustaistelua Kemijoen kalatievelvoitetta vastaan. Yhtiöt vastustavat Lapin ely-keskuksen hakemaa kalatievelvoitetta, jolla saataisiin käynnistettyä vaelluskalojen luontainen lisääntyminen Kemijoen vesistössä.
Syke: erittäin haitallista joen ekosysteemille
Suomen ympäristökeskuksen Syken mukaan lyhytaikaissäännöstely on ekologisesti erittäin haitallista.
Syken lausunnossa Kemijoen kalatievelvoitteiden puolesta todetaan, että erityisesti nopeasti tapahtuva muutos virtaamassa, pinnankorkeudessa ja vesimäärässä on useille eliöille äärimmäisen haitallinen.
– Varsinkin isoissa joissa, missä lyhytaikaissäätelyä tehdään, se on ongelma, koska virtavesiluonto, ympäristöekosysteemi ja eliöt eivät ole tottuneet sellaiseen valtavaan vaihteluun. Se on merkittävä haitta, sanoo Syken erikoistutkija Saija Koljonen.
Virtaamavaihtelu syö kesällä rannoilta maa-ainesta. Talvella se heikentää jäitä, nostaa vettä jäälle ja aiheuttaa sulia, jotka eivät jäädy edes kovalla pakkasella.
Koljosen mukaan Kemijoen voimaloiden luvat tulisi päivittää ympäristön kannalta paremmiksi ja laittaa lyhytaikaissäännöstelylle rajat.
Koljosen mukaan vanhoissa voimalaluvissa ei lue, että lyhytaikaissäännöstely on sallittua, mutta niitä tulkitaan säännöstelyn eduksi.
– Se on vain maan tapa, että se on sallitua. Näihin pitäisi kyllä kaikkiin puuttua.
Vanhojen lupien tulkinta sallii vapaan säännöstelyn
Kemijoen suurten vesivoimaloiden luvat ovat 1940, -50 ja -60-luvuilta. Viranomaisten tulkinnan mukaan ne eivät rajoita lyhytaikaissäännöstelyä.
Vanhoissa luvissa on määrätty voimaloiden maksimivirtaama, mutta ei minimiä. Vesivoimayhtiöiden sallitaan juoksuttavan vettä, kuten ne haluavat.
Lupaehtojen mukaisesti Kemijoen vesivoimalaitoksilla lyhytaikaissäännöstely on sallittu.
vesitalousasiantuntija Juha Kämäräinen, Lapin ely-keskus
– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että juoksutusvirtaamaa voidaan säädellä tehontarpeen mukaan, sanoo Juha Kämäräinen Lapin ely-keskuksesta.
Voimalaitospatojen välissä olevien vesialueiden eli patoaltaiden vedenpinnoille on määrätty maksimi- ja minimikorkeudet, joissa pitää pysyä.
Juttua päivitetty kello 10.36: muutettu Heikki Poikelan titteli tuotantoyksikön johtajaksi, aiemmin oli käyttöpäällikkö
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 13.1. kello 23 saakka.