– Kuin märkä rätti päin kasvoja, sanoo Itä-Suomen koulun johtava rehtori Katri Anttila.
Tyrmistys oli Anttilan päällimmäinen tunne, kun torstaina kävi ilmi, että Itä-Suomen koulua uhkaa lakkautus.
Itä-Suomen koulu on vuonna 1997 perustettu koulu, joka on erikoistunut venäjän kieleen ja kulttuuriin. Itä-Suomen koululla on toimipisteet Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa. Niissä opiskelee peruskoulussa ja lukiossa yhteensä noin 600 lasta ja nuorta.
Tieto tuli puskista
Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun viranhaltijat esittävät koulun lakkauttamista. Johtava rehtori Katri Anttila kertoo, että hän tai muu koulun johto eivät olleet saaneet tietoa asiasta etukäteen.
– Kukaan ei ole ottanut meitä mukaan keskusteluihin. Se tuntuu pöyristyttävältä.
Tieto koulun lakkautusuhasta on ollut järkytys koulun henkilöstölle sekä oppilaille ja heidän perheilleen.
– Voiko tällaista tapahtua? Ihan kuin meitä ei olisi olemassakaan, ihan kuin emme olisi ihmisiä eikä meidän kanssamme tarvitsisi keskustella, Anttila toteaa.
Lasten määrä vähenee
Lappeenrannan kaupunki perustelee koulun lakkauttamista lasten määrän vähenemisellä, minkä takia kouluverkkoa pitää supistaa.
Kaupunki julkaisi torstaina palveluverkkoesityksen, jonka mukaan muun muassa useita alakouluja suunnitellaan lakkautettavan. Itä-Suomen koulun lakkauttaminen on osa tätä kokonaisuutta.
– Kaikki kivet on käännettävä, sanoo Lappeenrannan kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Juhani Junnilainen.
Junnilaisen mukaan koulun erityistehtävää venäjän kielen ja kulttuurin opetuksessa ei ole erityisesti huomioitu asiassa.
– Tilanne on valitettava niiden osalta, keitä asia koskee, mutta kyse on isoista euromääristä. Kokonaisuutena pystymme näin pitämään kouluverkon laajempana kuin etukäteen arvelimme, Junnilainen sanoo.
Lappeenranta maksoi kotikuntakorvauksia Itä-Suomen koululle viime vuonna 1,7 miljoonaa euroa.
Koulua pitäisi vaihtaa
Koulun lakkauttaminen ja lasten siirtyminen muihin kouluihin olisi perheille järkyttävää, sanoo rehtori Anttila.
– Lasten kaveripiirit menevät uusiksi. He eivät välttämättä tunne uudelta luokalta ketään. Venäjän kielen opiskelua ei enää pysty jatkamaan entiseen malliin, Anttila luettelee.
Itä-Suomen koulun oppilaat on tarkoitus siirtää kaupunkien muihin kouluihin ja lukioihin. Kaupungit varmistaisivat siirtyville oppilaille nykyisiä opetussuunnitelmia laajemman venäjänkielisen opetuksen.
Toimialajohtaja Juhani Junnilaisen mukaan on selvää, että koulusta toiseen siirtyville lapset saavat ympärilleen paljon uusia kasvoja.
– Ymmärrän, että asia mietityttää, mutta toisaalta meidän kouluissa opettajina ovat ammattilaiset, jotka ovat tottuneet tällaisiin tilanteisiin.
Itä-Suomen koulussa työskentelee kaikkiaan 60–70 henkeä. Rehtori Anttila on erittäin huolissaan heidän puolestaan. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunki ei lupaa heille varmaa työllistymistä kaupungin muissa kouluissa.
Kielelle on rehtorin mukaan tarvetta
Rehtori Anttilan mukaan venäjän kielen osaamisen tarve ei ole hävinnyt Suomessa mihinkään. Hänen mukaansa venäjä on Euroopan puhutuin kieli ja sitä puhutaan laajasti myös Venäjän ulkopuolella.
– Nyt ja tulevaisuudessa esimerkiksi kyberturvallisuudessa, maanpuolustuksessa ja terveydenhuollossa tarvitaan ihmisiä, jotka pystyvät puhumaan venäjää, hän sanoo.
Itä-Suomen koulussa opetus tapahtuu suomeksi. Venäjän kielen ja kulttuurin opetusta on kuitenkin huomattavasti. Itä-Suomen koulussa kaikki oppilaat opiskelevat pakollisena oppiaineena venäjää ensimmäisestä vuosiluokasta lähtien.
Seuraavaksi asiaa käsittelevät Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kaupunginhallitukset. Mikäli koulu lakkautetaan, opetus päättyisi lukuvuoden 2024–2025 jälkeen.