PEKING Kiinan hallinnon kommentit Taiwanissa lauantaina pidetystä presidentinvaalista eivät yllättäneet.
Peking ei onnitellut tai edes maininnut nimeltä vaalivoittajaa. Hän oli demokraattisen edistyspuolue DPP:n Lai Chiang-te.
Sen sijaan Kiina antoi epäsuorasti ymmärtää, mitä Laista tai ylipäätään vapaista vaaleista ajattelee.
– Vastustamme päättäväisesti kaikkia separatistisia toimia, jotka tähtäävät Taiwanin itsenäisyyteen, kuten myös ulkomaisten toimijoiden puuttumisen alueen asioihin, Kiinan valtioneuvosto tiedotti uutistoimisto Reutersin mukaan.
Kiinan muuttumaton kanta vuodesta 1949 lähtien on ollut se, että vajaan 24 miljoonan asukkaan Taiwanin saari on sille kuuluva maakunta.
Kiina yritti turhaan vaikuttaa Taiwanin presidentinvaaliin. Kiinan valtionmedia syytti Laita separatistiksi ja vaati jopa kansainvälistä pidätysmääräystä hänestä. Sosiaalisessa mediassa kiinalaistrollit haukkuivat häntä lännen kätyriksi.
Voi olla, että Kiinan vaikuttamisyritykset saivatkin äänestäjät näyttämään keskisormea sille itselleen.
Lain haastaja Hou Yu-ih kampanjoi teemalla ”Kiinaa ei pidä suututtaa, vaan tarvitaan dialogia”. Se osoittautui vääräksi vaaliteemaksi vuonna 2024.
Vaali-iltana virallinen Kiina yritti jopa kääntää tuloksen päälaelleen. Se väitti uutistoimistoille jakamissaan kommenteissa, että vaalit voittanut DPP ”ei edusta Taiwanin kansalaisten valtavirtaa”.
DPP on ollut vuodesta 2016 lähtien hallitseva puolue niin parlamentissa kuin presidentinvirassa. Se hävisi nyt yhdellä paikalla enemmistön parlamentissa, mutta piti presidentinviran.
Lai on toiminut kolme viime vuotta Taiwanin varapresidenttinä. Voitto selvällä erolla kilpailijoihin kertoo poikkeuksellisen laajasta, puoluerajat ylittävästä kannatuksesta.
Taiwan on demokratia. Sen vaalijärjestelmää pidetään yhtenä maailman luotettavimmista.
Ennakkoäänestystä ei ole eikä äänestyslaitteita käytetä. Presidentti valitaan kerrasta poikki -lipukeäänestyksellä, jossa eniten ääniä saanut voittaa.
DPP:n valtakaudella vähäisetkin suhteet Kiinaan ovat heikentyneet.
Myös länsimaista nimeä William Lai käyttävä uusi presidentti sanoi kampanjan aikana olevansa valmis neuvottelemaan Pekingin kanssa ja toivovansa vihanpidon sijaan ystävyyttä.
Haluaako Peking sitä, on epäselvää. Kiinan lopullinen kanta Laihin muodostunee useiden eri tekijöiden summasta.
Taiwanista on tullut viime vuosina tärkeä aihe suurvaltasuhteiden hoidossa.
Yhdysvaltain suhtautuminen Taiwaniin on kaksijakoista. Kuvaavaa on, että presidentti Joe Biden muistutti vaalituloksen varmistuttua, ettei Yhdysvallat kannata Taiwanin itsenäisyyttä.
Yhdysvaltain virallinen linja on niin sanottu yhden Kiinan politiikka eli se pitää yllä diplomaattisuhteita vain Kiinaan, ei Taiwaniin.
Taiwan on sille kuitenkin strategisesti tärkeä liittolainen Itä-Aasiassa. Taiwanin sotilaallinen ja etenkin taloudellinen merkitys Yhdysvalloille näyttää kasvavan koko ajan.
EU:n delegaatiossa Taipeissa työskentelee seitsemän ihmistä, Yhdysvaltain edustustoa vastaavassa Taiwanin Amerikka-instituutissa työntekijöitä on jo 600.
Vaikka Yhdysvallat ei virallisesti tunnusta itsenäistä Taiwania, se antaa sille huomattavan paljon aseapua ja muuta tukea.
Kongressin edustajainhuone hyväksyi perjantaina kolme eri lakia, joilla Yhdysvallat sitoutuu suojelemaan Taiwania Kiinan painostukselta joko kahdenvälisesti tai kansainvälisissä järjestöissä.
Taiwanin tekee elintärkeäksi koko maailmalle sen johtoasema mikrosirujen valmistajana.
Taiwanissa tehdään yli 50 prosenttia maailman kaikista mikrosiruista ja 90 prosenttia kehittyneimmistä mikrosiruista.
Kiina, Yhdysvallat ja EU yrittävät kuroa eroa umpeen. Se ei oikeista laitteistoista ja tietotaidosta huolimatta kuitenkaan onnistu hetkessä, sillä nanoteknologiassa mikrosiruja ja -piirejä syntyy valamalla. Taiwanilaiset ovat tässä valamisessa 5–10 vuotta muita edellä.
Mikrosiruja tarvitaan kaikessa elektroniikassa. Katkokset Taiwanin mikrosirujen toimituksissa tuntuisivat välittömästi myös Suomen taloudessa.
Siksi uhka konfliktista tai vaikkapa vain lyhyestä merisaarrosta Taiwanissa herättää pelonsekaisia reaktioita kaikkialla maailmassa – ja tuota pelkoa on lisännyt Kiinan viimeaikainen sotilaallinen pullistelu Taiwanin ympärillä.
Taiwanin puolijohdejätti TSMC on investoinut kymmeniä miljardeja dollareita tehtaisiin Arizonassa Yhdysvalloissa ja Dresdenissä Saksassa.
Investoinneilla pyritään lisäämään kaupallista yhteistyötä ja vähentämään sitä hämmästyttävän suurta maailmanlaajuista riskiä, jonka Taiwanin teknologinen ylivoima on synnyttänyt.
Kiina ei katso hyvällä tuota yhteistyötä.
Niin kuin ei Taiwanin uutta presidenttiä, hallitusta, parlamenttia tai mitään muutakaan sen instituutioista.
Korjattu 14.1. klo 16.30. DPP hävisi enemmistön parlamentissa yhdellä paikalla.