HELSINKI/PEKING Suomalaispankki kysyi suuryritysten johtoportaalta, vahvistaako Kiinan nousu yrityksen toimialaa. Vastaajista 57 prosenttia vastasi ei - ja liki 36 prosenttia arvioi, että nousu on suoranainen uhka.
OP on tehnyt suuryritystutkimuksen kerran vuodessa 2011 alkaen.
Tuoreimmassa tutkimuksessa OP Ryhmän kumppanina oli Aalto-yliopiston professoreiden perustama NIBS-ajatushautomo. Siihen vastasi 140 suuryrityksen johtajaa ja johtoryhmän jäsentä.
Alla olevasta grafiikasta näet, kuinka vastaukset erosivat Kiinan osalta vuosina 2022 ja 2023.
OP:n strategin Jussi Hyödyn mukaan yritysten pessimismi on kasvanut erityisesti parin viime vuoden aikana.
Yllätyksenä luvut eivät hänelle siis tulleet – siitäkin huolimatta, että uhkakuva synkkeni viime vuoden aikana selvästi.
Kaikkiaan vajaalla kolmellasadalla suomalaisyrityksellä on toimintoja Kiinassa. Niillä on nyt kaksi yleistä huolenaihetta.
– Kommunistipuolue on tiukentanut otettaan koko yhteiskunnasta, myös taloudesta. Toinen huoli on se, että Kiinan geopolitiikka on muuttunut aggressiivisemmaksi. Yritykset näkevät sen aiempaa suurempana riskinä, Hyöty sanoo.
Taiwanin uhka kasvanut
Esimerkki geopolitiikasta on Kiinan johdon suhtautuminen Taiwaniin. Presidentti ja kommunistipuolueen pääsihteeri Xi Jinping sanoi uudenvuoden puheessaan pitävänsä varmana, että Taiwan yhdistyy manner-Kiinaan.
– Puheet ovat kovia eivätkä ne näytä muuttuvan, Hyöty sanoo.
Taiwanissa järjestetään tammikuun 13. päivä presidentinvaalit. Kiina on häirinnyt kampanjointia viestimällä, että ennakkosuosikin, DPP-puolueen William Lain valinta kiristäisi Kiinan ja Taiwanin välejä sekä sotilaallista jännitettä entisestään.
Lai kannattaa Taiwanin itsenäistymistä ja toivoo läheisempiä välejä Yhdysvaltain kanssa.
Taiwan on poikkeuksellisen tärkeä koko maailmalle saaren puolijohdeteollisuuden takia. Arviolta puolet kaikesta maailman mikroelektroniikasta ja 90 prosenttia kehittyneimmistä mikrosiruista valmistetaan siellä.
Konflikti Kiinan ja Taiwanin välillä tuntuisi välittömästi maailmantaloudessa, myös Suomessa.
Venäjä, Pohjois-Korea, kauppasota
OP:n strategi Hyödyn mukaan muut Kiinaan liittyvät geopoliittiset riskit koskevat sen läheisiä kumppanuuksia Venäjän, Iranin ja Pohjois-Korean kanssa.
Kauppasota Kiinan ja Yhdysvaltain välillä on jatkunut jo lähes kuusi vuotta, eikä sille ole loppua näköpiirissä.
Kiinan houkuttelevuutta on vähentänyt myös maan hurjan talouskasvun hiipuminen. Kansainväliset pankkiiriliikkeet ja talousinstituutiot ennustivat vuoden 2023 kasvuksi enimmillään 5,4 prosenttia, mikä ei innostanut paljon suurempiin lukuihin tottuneita ulkomaisia investoijia.
Oma lukunsa on Kiinassa koko ajan lisääntyvä yritysten valvonta. Viime kesänä voimaan astunut sisäisen turvallisuuden laki huolettaa maassa toimivia ulkomaisia yrityksiä.
Laki lisää kommunistihallinnon valtuuksia urkintana ja vakoiluna pitämänsä toiminnan estämiseksi Kiinassa. Ulkomaiset yritykset pelkäävät sen johtavan mielivaltaan ja tietoturvan rikkomisiin.
Vihreä siirtymä kiinnostaa
Yhä useampi Kiinassa toimiva suomalaisyritys noudattaa niin sanottua Kiina + 1 -strategiaa, OP:n Hyöty kertoo. Se tarkoittaa, että yritys pysyy maassa, mutta on valmiina siirtämään tuotantoaan tarvittaessa muualle.
Firmat harkitsevat lähtöä tarkkaan, sillä 1,4 miljardin ihmisen markkinoilla on vaikeuksista huolimatta edelleen myös suuria mahdollisuuksia. Niistä Hyöty nostaa esiin ilmastonsuojelun ja erilaisten metallien tuotannon, joissa tarvitaan myös ulkomaista teknologiaa.
– Xi sanoi vuonna 2020, että Kiina tekee vihreää siirtymää. Sen jälkeen Kiinan maailmanmarkkinaosuus vihreässä siirtymässä eli tuuli- ja aurinkoenergiassa sekä akuissa on noussut pyöristäen noin 70 prosenttiin. Metallien osalta Kiinan markkinaosuus maailmassa on nykyisin jopa 85 prosenttia, hän luettelee.
Intia nousee
Kiinan hiipuessa suomalaisyritykset ovat aiempaa selvästi kiinnostuneempia viime kesänä maailman väkirikkaimmaksi maaksi nousseesta Intiasta.
38,6 prosenttia vastaajista piti Intian nousua mahdollisuutena yritykselleen.
Mikäli Intian talous kasvaa ennustetulla tavalla, parisataa miljoonaa intialaista nousee keskiluokkaan vielä tämän vuosikymmenen aikana. Kasvu muistuttaa Kiinan kehitystä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
– Intian markkina ei vielä ole yrityksille yhtä houkutteleva kuin Kiina silloin oli, mutta varsin houkutteleva se kuitenkin jo on, Hyöty arvioi.
Päivitetty 8.1. klo 11.25. Lisätty tutkimuksen tekijäksi OP:n rinnalle NIBS-ajatushautomo