Hirvikannan pienentyminen on vähentänyt metsänomistajien vahinkokorvauksia

Metsänomistajille maksetaan tänä vuonna 500 000 euroa hirvivahinkokorvauksia. Yhtä vähän korvauksia on maksettu aiemmin vain muutamana vuotena.

Hirvi seisoo lumisessa metsässä.
Suomen metsäkeskuksen mukaan hirvikanta on pienentynyt koko maassa ja vahinkojen määrä näyttää sen vuoksi laskeneen. Myös lumen määrä näyttää vaikuttavan vahinkojen syntymiseen. Kuva: Vesa Tolonen / Suomen metsäkeskus
  • Jarno Tiihonen

Hirvivahinkokorvausten määrä on laskenut.

Hirvieläinvahinkokorvauksia maksetaan metsänomistajille tänä vuonna noin 0,5 miljoonaa euroa, kun viime vuonna korvauksia maksettiin 0,74 miljoonaa euroa.

Suomen metsäkeskuksen mukaan yhtä vähän korvauksia on maksettu aiemmin vain vuosina 2014, 2015 ja 2016.

– Hirvikanta on pienentynyt koko maassa ja vahinkojen määrä näyttää sen vuoksi laskeneen, kertoo tiedotteessa kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta.

Kuoppalan mukaan lumen määrä näyttää vaikuttavan vahinkojen syntymiseen.

– Kun lumipeite on paksu, liikkuminen kuluttaa hirvillä runsaasti energiaa. Hirvet jäävät silloin pienelle alueelle ja syövät saatavilla olevaa ravintoa, Kuoppala kertoo.

Metsäkeskus maksaa korvaukset tammi–helmikuun aikana.

Alueelliset erot ovat huomattavia.

Eniten hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Kanta- ja Päijät-Hämeessä korvausmäärät nousivat merkittävästi edellisvuodesta.

Eniten korvausmäärä laski Pohjois-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaalla ei ollut yhtään korvauskynnyksen ylittävää vahinkoa.

Pohjois-Karjalassa lähes puolet vahinkojen määrästä oli taimikkovaiheen ohittaneissa kuusikoissa.

Hirvieläinvahinkoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua.