Hallitus aikoo viedä eteenpäin niin kutsuttua vientimallia palkansaajajärjestöjen laajasta vastustuksesta huolimatta. Valmistelu alkaa työministeriössä.
Työministeri Arto Satonen (kok.) arvioi, että vientimalli on välttämätön. Hallituksen esitys vientimallista on tarkoitus saada syksyllä eduskuntaan. Malli voisi tulla voimaan hallituksen puoliväliriihen mennessä, käytännössä vuoden 2024 lopussa.
Satonen tapasi tänään tiistaina työmarkkinajärjestöjä ja valtakunnansovittelijan tilaisuudessa, jossa keskusteltiin uuden työmarkkinamallin valmistelusta.
Hallitus ajaa Suomeen niin kutsuttua vientimallia. Tapaamisessa käytiin läpi vientimallin hallitusohjelmakirjauksesta käytyä lausuntokierrosta. Vientimalli tarkoittaa, että valtakunnansovittelija ei voi ehdottaa muille aloille palkankorotuksia, jotka ylittävät vientialojen korotukset. Tämä kirjattaisiin lakiin.
Työtä on vielä paljon edessä
Paras malli olisi työministeri Arto Satosen mukaan sellainen, joka syntyisi kaksikantaisissa neuvotteluissa työntekijöiden ja työantajien välillä. Nyt hallitus aloittaa valmistelun käytännössä nollasta.
– Työtä on paljon edessä, koska tällä hetkellä mallista on olemassa vain muutaman sanan kirjaus hallitusohjelmassa. Ovet ovat yhä auki työmarkkinajärjestöjen ehdotuksille. Tämä vientivetoinen malli on kuitenkin niin keskeinen, että hallitus ei voi olla toimimatta, Satonen totesi.
Työministeri Satonen tarjosi syksyllä työmarkkinajärjestöille mahdollisuutta etsiä mallille omaa vaihtoehtoa. Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK katkaisi kuitenkin neuvottelut ennen joulua.
Tällä hetkellä osa järjestöistä näkee, että neuvotteluja voidaan jatkaa ja osa ei.
SAK:n puheenjohtajalle Jarkko Elorannnalle tuli yllätyksenä tieto, että työmarkkinajärjestöjen oma ehdotus vientimalliksi on yhä tervetullut. SAK on kuitenkin halunnut sitoa neuvottelut hallituksen muihin työelämää koskeviin uudistuksiin.
– Kyllä tämä hallituksen muu toiminta vaikeuttaa asiasta sopimista. Toimme esiin ongelmat, jotka liittyvät esimerkiksi paikalliseen sopimiseen ja työrauhalainsäädäntöön, jotka hallitus on toteuttamassa, Eloranta sanoo.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen syyttää hallitusta siitä, että se ajaa vientimallia kuin ”käärmettä pyssyyn”.
– Ei me tätä tumput suorana jäädä odottamaan. Kyllä tässä valitettavasti varmaan hoitajat toimiin joutuvat, Rytkönen sanoo.
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto vetosi kaikkiin liittoihin, jotta yhteiseen neuvottelupöytään palattaisiin.
– Tämä on aivan kestämätöntä, että poliitikot sekaantuvat palkkaneuvotteluihin. Se luo painetta, että vaalien alla aletaan kysyä poliitikoilta mikä on oikea palkkataso. Hallituksen tahto on betonoida palkkataso, sitoa se vientialoihin, muun muassa opettajia edustava Murto sanoi.
Kunta- ja hyvinvointialojen työantajat KT olisi valmis jatkamaan kaksikantaisia neuvotteluja. Toimitusjohtaja Markku Jalonen uskoo, että hallituksen vientimalli voi lisätä lakkoja.
Satonen: Malli viedään läpi
Malli viedään Satosen mukaan läpi, koska se turvaa Suomen kilpailukyvyn. Hän korosti useaan kertaan, että parasta olisi jos laki syntyisi yhdessä sopimalla.
– Olisi kansallinen epäonnistuminen, jos tätä ei saada vietyä eteenpäin.
Satonen muistutti, että laissa sovittaisiin vain, miten valtakunnansovittelija ja sovittelulautakunta toimii.
Lausuntokierroksella hallituksen kirjauksesta toimihenkilökeskusjärjestö STTK esitti huolen siitä, miten uusi palkkamalli vaikuttaisi sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Työntekijäpuoli on ihmetellyt lausunnoissaan myös, kenen kustannuslaskelmiin vientimalli perustuisi.
Työnantajapuoli haluaa välttää vuoden 2022 tilanteen, jossa koko kunta-ala sai kovemmat korotukset kuin vientiala. Esimerkiksi palvelualoja edustava Palta uskoo, että malli turvaisi vientialan kilpailukyvyn ja takaisi työrauhan.