Mitä tehdä, kun lumi on sulanut Suomen itärajalta ja maastossa liikkuminen on huomattavasti helpompaa? Tämä kysymys on ollut esillä viime viikkoina, kun itärajan sulusta huolimatta turvapaikanhakijoita on saapunut Venäjältä Suomeen.
Venäjä on syksystä lähtien välineellistänyt turvapaikanhakijoita Suomen itärajalla. Elokuusta lähtien itärajan yli Suomeen on saapunut yli 1 300 turvapaikanhakijaa.
Professori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopistosta ja verkostojohtaja Jukka Savolainen Euroopan Hybridiosaamiskeskuksesta arvioivat neljää eri ratkaisuehdotusta tilanteeseen.
1. Säilöönottokeskukset
Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) esitti tiistaina, että turvapaikanhakijat tulisi ottaa kiinni ja sijoittaa säilöönottokeskuksiin.
Jukka Savolaisen mukaan säilöönottokeskukset voivat olla tarpeen, mikäli laiton maahantulo muuttuu uhkaavaksi suuren volyymin takia. Suojelupoliisi arvioi Ylelle tiistaina, että Venäjä pyrkii saamaan osaa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista tiedustelijoikseen.
Laine muistuttaa, että suurin osa tulijoista ei kuulu supon mainitsemaan kategoriaan. Hän pitää tällaista toimea ylimitoitettuna. Jotta säilöönottokeskukset voitaisiin ottaa käyttöön, se vaatisi myös toimenpiteitä lainsäädännön saraalla.
– Siinä mielessä systemaattisesti kaikkien säilöönotto rajalla olisi tietysti laillisesti hankalaa, mutta en tiedä olisiko se myöskään tehokasta.
2. Push back -menettely
Savolaisen mukaan maastorajan luvaton ylittäminen olisi tarvittaessa voitava estää. Toimella Savolainen viittaa niin sanottuun push back -menettelyyn, jota voisi käyttää maaston kautta rajaa ylittävien kohdalla. Menettely tarkoittaisi sitä, että rajaa ylittävät käytännössä työnnettäisiin takaisin Venäjän puolelle.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, akateemikko Martti Koskenniemi on kritisoinut pääministeri Orpon ajatusta mahdollisesta push back -menettelyn käytöstä itärajalla.
Myös Laine pitää menettelyä ongelmallisena niin juridisesti kuin moraalisestikin.
– Pidän sitä hyvin rajuna toimenpiteenä. Jos se otetaan käyttöön, sen pitää olla aivan vihoviimeinen keino.
3. Avataan yksi raja-asema
Laineen mukaan juuri itärajan kokonaissulku luo painetta maastorajalle.
– Haluaisin uskoa, että tilannetta pystyttäisiin kontrolloimaan paremmin, jos esimerkiksi yksi rajanylityspaikka olisi rajoitetusti auki, Laine toteaa.
Tämä antaisi tulijoille paremman mahdollisuuden hakea turvapaikkaa. Laineen mukaan toimi ei kuitenkaan ole missään nimessä yksinkertainen.
Myös Savolainen pitää yhden raja-aseman avaamista todennäköisenä ratkaisuyrityksenä, jota pitää kokeilla.
4. Rakennetaan aita
Yhtenä vaihtoehtona esiin on noussut aidan rakentaminen itärajalle. Yhteensä 200 kilometriä itärajaa kattavien aitojen rakennushanke on jo käynnissä, mutta entä jos koko rajalle rakentaisi aidan?
– 1 300 kilometriä aitaa vaikuttaisi merkittävästi, mutta siinä menee hetki, että se nähdään, Savolainen sanoo.
Laine pitää maastorajan kokonaan sulkemista mahdottomana ja aidan rakentamista kustannustehottomana toimena. Aitaa ei myöskään rakenneta rajaviivalle, Laine muistuttaa.
– Jos sitä tarjotaan ratkaisuksi turvapaikanhaun hillitsemiseen, on täysin mahdollista olla aidan itäpuolella, mutta Suomen valtion alueella.
Katso koko A-studion tiistain lähetys Yle Areenasta.
16.1. klo 22.32: Täydennetty Laineen näkemystä kohdassa kolme.