Euroopan ensimmäinen litiumhanke etenee kohti tuotannon aloittamista Kokkolassa.
Kaivosyhtiö Keliberin jättiprojektin suurin satsaus eli kemiantehdas on pian valmis suurteollisuusalueella. Jalostamon harjannostajaisia vietettiin keskiviikkona, ja laiteasennukset ovat jo vauhdissa.
Yhtiö aloittaa akkulaatuisen litiumin tuotannon omasta raaka-aineesta ensimmäisenä Euroopassa vuonna 2026, arvioi toimitusjohtaja Hannu Hautala.
Tehtaan lisäksi hankkeeseen kuuluu Kaustiselle rakentuva rikastamo sekä tällä hetkellä kaksi kaivosta.
Litiumin tuotanto tehtaalla alkaa kesällä 2025, mutta ei vielä omalla raaka-aineella. Parhaillaan yhtiö etsii tuontirikasteen toimittajaa.
Vaihtoehtoja on kolme: yritykset sijaitsevat Australiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.
– Tuontiraaka-ainetta käytetään 9 kuukautta. Kolme näytettä on testissä tällä hetkellä, kertoo toimitusjohtaja Hannu Hautala.
Yrityksen oman rikastamon pitäisi valmistua alkuvuodesta 2026. Tämän jälkeen Keliber pääsee hyödyntämään Kaustisen kaivoksista louhittavaa malmia.
Hankkeen budjetti kasvanut 70 miljoonalla
Keliber nosti omaa osuuttaan investoinnissa 70 miljoonalla viime syksynä. Nyt jättihankkeen budjetti on 650 miljoonaa.
– Lisäsummaan päädyimme ympäristölupapäätösten arvioinnin jälkeen. Jätevesien puhdistukseen on panostettava lisää rahaa Kaustisen rikastamolla ja Kokkolan kemiantehtaalle. Se toteutetaan lainalla.
Litiumin asiakaskuntaa Hautala ei avaa tarkemmin.
– Asiakkaat ovat Euroopassa. Tavoitteena on valmistaa Kokkolassa 15 000 tonnia litiumhydroksidia vuodessa. Vauhtiin pääsyyn menee pari vuotta.
Eteläafrikkalainen kulta- ja platinajätti Sibanye-Stillwater on Keliberin pääomistaja. Valtion omistaman Suomen Malmijalostuksen osuus yhtiöstä on 20 prosenttia.
Lue: Eteläafrikkalainen kultajätti kasvattaa omistustaan kaivosyhtiö Keliberistä
Kahden kaivoksen malmivarannot riittävät reiluksi 10 vuodeksi
Kaustisen Syväjärven kaivoksella yhtiö kykenee toimimaan neljä ensimmäistä toimintavuotta. Sitten käyttöön on otettava Rapasaaren kaivos. Sen malmivarat riittävät Hautalan arvion mukaan kahdeksan vuotta.
Rapasaaren ympäristöluvasta on jätetty kolme valitusta. Niiden käsittely on vielä kesken Vaasan hallinto-oikeudessa.
Yhtiö palkkaa tällä hetkellä työntekijöitä kahden ihmisen viikkovauhtia. Kasassa on 74 työntekijää, muun muassa insinöörejä, kunnossapidon työntekijöitä ja henkilöstöasiantuntijoita.
Hautalan mukaan päteviä osaajia on löytynyt melko mutkattomasti Suomesta. Laajaa rekrytointia ulkomaille ei ole tehty. Ainostaan myyntijohtaja on palkattu ulkomailta.
– Työntekijät on haalittu noin 300 kilometrin säteeltä Kokkolan ja Kaustisen lähialueelta. Kokkolan etuna on vetovoima ja hyvä sijainti, arvioi Hautala.
Kaikkiaan kaivosyhtiön palkkalistoille on tarkoitus saada 230 ihmistä. Lisäksi urakoitsijoiden listoille tarvitaan noin sata henkeä kaivostoiminnan pyörittämiseen ja kuljetuksiin.
Artikkelia korjattua 18.1.2024 kello 12. Tarkennettu Suomen Malmijalostuksen osuutta Keliberistä 20 prosenttiin.