Tipattomaan tammikuuhun liittyy uskomus, joka ei pidä paikkansa – moni jatkaa juomattomuutta vielä helmikuussa

Alkoholia käyttävistä suomalaisista useampi kuin joka kymmenes viettää tipatonta tammikuuta. Isolle osalle heistä terveys on suurin syy viettää alkoholitonta kuukautta.

Helmiina Humala, Jenni Viertola, Ilta Porkka ja Jesperi Korkeela kertovat ajatuksiaan tipattoman tammikuun viettämisestä. Video: Mårten Lampén
  • Hanna Terävä

Viime vuonna kaksitoista prosenttia alkoholia käyttävistä suomalaisista vietti tipatonta tammikuuta, kertoo Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston teettämä kyselytutkimus.

Miehet viettivät tipatonta naisia useammin, ja tipaton oli suosittu erityisesti alle 25-vuotiaiden keskuudessa, kertoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n viestinnän asiantuntija Maaret Väkinen.

– Tipaton tammikuu näyttäisi olevan tällä hetkellä nuorten miesten suosiossa. Se on ehkä jopa vähän yllättävää. Toisaalta nuorten keskuudessa tällainen sober curious -ajattelu eli raitistelu on aika suosittua, Väkinen toteaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tipatonta tammikuuta viettäneiden määrä on hiljalleen vähentynyt. Toisaalta samaan aikaan niiden vastaajien määrä, jotka eivät käytä lainkaan alkoholia, on noussut.

Jenni Viertola katsoo kameraan kaupungilla.
Jenni Viertola käyttää alkoholia hyvin vähän. – Ei siitä oikein mitään iloa varsinaisesti saa. Joskus on kiva käydä kavereiden kanssa yksillä, mutta muuten alkoholin kokee ehkä lähinnä haittana. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Terveyshyödyt motivoivat jatkamaan

Yli 40 prosenttia tipatonta viettäneistä kertoi pitäneensä alkoholittoman kuukauden terveyssyistä. 30 prosenttia vastaajista vietti tipatonta perinteen vuoksi.

Joka viides oli pitänyt alkoholista vapaan kuukauden säästösyistä ja lähes yhtä monen syynä oli halu laihduttaa.

Tipattoman tammikuun viettäminen parantaa muun muassa unenlaatua ja laskee verenpainetta.

Kyselyyn vastanneet kertoivat, että olivat ilman alkoholia tunteneet itsensä virkeämmiksi ja energisemmiksi. Osa koki myös nukkuneensa paremmin.

57 prosenttia tipatonta tammikuuta viettäneistä oli jatkanut juomattomuutta vielä helmikuun puolelle. Lisäksi 13 prosenttia sanoi juoneensa tipattoman kuukauden jälkeen vähemmän alkoholia kuin ennen sitä.

– Kun ihmiset huomaavat tipattoman hyvät vaikutukset, ei ehkä ole niin kiire palata aiempiin juomatottumuksiin. He saattavat myös huomata, etteivät välttämättä tarvitsekaan alkoholia, Maaret Väkinen arvioi.

Ilta Porkka katsoo kameraan kaupungilla.
Ilta Porkka ei ole viettänyt varsinaista tipatonta tammikuuta, mutta on huomannut juomatta olemisen hyödyt. – Seuraava päivä on paljon parempi, jaksaa herätä aikaisin ja rutiinit pysyvät, ja se kyllä vaikuttaa aika kokonaisvaltaisesti muuhunkin elämään, Porkka toteaa. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Tipattoman jatkaminen on hyödyllistä

29 prosenttia tipatonta viettäneistä oli palannut sen jälkeen entiseen tapaansa kuluttaa ja käyttää alkoholia. Vain yksi prosentti kertoi juoneensa tipattoman jälkeen enemmän alkoholia.

– Sehän on vähän sellainen uskomus, että tipattoman jälkeen juodaan kaksin käsin. Meidän tutkimustulokset monen vuoden ajalta eivät tue tätä väitettä, Väkinen sanoo.

Tipattoman jatkaminen helmikuulle tuo Väkisen mukaan ainakin sen lisähyödyn, että elimistö saa pidemmän tauon alkoholista. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden pohtia omaa alkoholinkäyttöä pidempään.

– Tipattoman yksi tarkoitus on, että se herättäisi pohtimaan, miksi käyttää alkoholia. Jos jatkaa tipatonta helmikuulle tai vielä pidemmälle, niin se on ehkä herättänyt uusia ajatuksia siitä, mistä syystä käyttää alkoholia ja tarvitseeko sitä välttämättä, vai onko se enemmänkin sellainen tapa ja tottumus.

Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse yli tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista helmikuussa 2023.

Helmiina Humala katsoo kameraan kaupungilla.
– Mun mielestä on hyvä, että ihmiset kyseenalaistavat omia juomistottumuksiaan. Miksi lähtökohta on aina se, että juodaan, ja ne, jotka eivät juo, ovat jotenkin erilaisia ja poikkeavia. Miksei se voisi olla toisinpäin, pohtii tipattomalla parhaillaan oleva Helmiina Humala. Kuva: Mårten Lampén / Yle