Astrokuvaaja Jukka-Pekka Metsävainion rakkain kohde on supernovajäännökset. Supernovat ovat paljon meidän aurinkoamme isompia massiivia tähtiä, jotka jättävät avaruuteen näyttäviä kaasusäiepilviä. Ne ovat monesti laajoja ja himmeitä, vaikeita kuvata.
Hänelle supernovajäännösten kuvissa on mukana eksistentiaalinen taso siitä, mistä me tulemme ja mihin me menemme
– Meitä ei olisi olemassa ilman supernovia. Joka ainoa rauta-atomi ihmisten veressä on peräisin supernovajäännöksestä. Olemme ikään kuin tähtipölystä rakennettuja.
Nyt oululaisen Metsävainion kuvista heijastuva avaruus kohtaa kuoromusiikin kahdessa konsertissa Hämeenlinnan kirkossa. Konsertin aikana kuvat avaruudesta ja tähtisumuista heijastetaan usealla projektorilla kirkon kattoon, joka muuttuu ikään kuin planetaarioksi.
Pisin urakka kesti 12 vuotta
Jo 28 vuotta avaruutta kuvannut Metsävainio kertoo, että hän saattaa valmistella yhtä kuvaa vuosikausia. Pisin urakka valmistui muutama vuosi sitten.
– Se oli 12 vuoden urakka. Koko pohjoinen linnunrata kuvattuna niin tarkasti ja syvästi, ettei sitä ole kukaan aikaisemmin tehnyt.
Syvä tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että pitkät valotusajat paljastavat sellaisia kohteita, joita ei ole aiemmin kuvattu.
Tähtisumut ja linnunrata ovat hehkuneet aiemminkin monen erilaisen musiikkityylin taustalla, kertoo astrokuvaaja.
– Kirkoissa ja ihan maallisissa tiloissa aina hevimusiikista gregoriaaniseen kuoromusiikkiin. Nämä ovat kokonaistaideteoksia, joissa musiikki on isossa roolissa.
Metsävainio rakentaa kuvaesityksensä aina tukemaan musiikkia.
– En pidä siitä, että avaruuskuviani alleviivataan piupou-musiikilla. Tykkään enemmän henkisestä yhteydestä musiikin ja kuvien välillä. Sitä tässä on pyritty luomaan, sanoo Metsävainio.
Tähtisumujen ja muun avaruuden kuvaaminen on Jukka-Pekka Metsävainion mukaan sekoitus tekniikkaa, taidetta ja tiedettä.
– Jotta pystyn tekemään tätä, on hallittava tiedepuoli ja tekniikka. Mutta ne alistuvat kuvan tekemiselle, vaikka kuvat täyttävätkin tieteellisen kuvaamisen kriteerit.
Hän kertoo kuvanneensa avaruutta myös melko vaatimattomilla laitteilla.
– Tämä on vähemmän välineurheilua kuin äkkiseltään ajatellaan. Ihan digijärkkärillä ja normaalilla jalustalla saa upeita kuvia taivaasta, kun tietää mitä tekee.
Suomalaiskuvaajan otoksia avaruudesta on ihastellut muun muassa tunnettu astrofyysikko ja Queen-yhtyeen kitaristi Brian May. Metsävainio on tehnyt kolmiulotteisen kirjan tähtisumuista Queen-legenda Mayn ja Astronomy -lehden päätoimittajan ja tiedekirjailijan David J. Eicherin kanssa.
Jukka-Pekka Metsävainion kuva Sharpless 115 -tähtisumusta valittiin Vatikaanin observatorion virallisen kalenterin kansikuvaksi vuodelle 2019. Hänen valokuviaan arvostetaan myös NASAssa.
”Tämä valmistuisi noin vuonna 2060”
Innostus maailmankaikkeuden kuvaamiseen ei ole vuosikymmenten kuluessa vähentynyt. Jukka-Pekka Metsävainiolla on tekeillä jälleen myös yksi pitkän tähtäimen kuvaussuunnitelma.
– Laskin yhteen kohteet ja vaadittavat valotusajat, niin tämä valmistuisi noin vuonna 2060. Onneksi maailman parhaat kuvaajat ovat iäkkäitä, koska tässä on melko jyrkkä oppimiskäyrä.
Metsävainio toteaa, että hänelläkin on vielä paljon opittavaa.
Hämeenlinnan kirkon konsertissa ensimmäisille kappaleille tunnelma luodaan Jukka-Pekka Metsävainion kuvilla kuusta. Sen jälkeen matkataan kotigalaksin sumuihin, välillä piipahdetaan syvemmällä avaruudessa.
Mukana on Metsävainion suosikkeihin lukeutuvia pallomaisia tähtijoukkoja.
– Mustaa taustaa vasten on paljon tähtiä pallomaisessa muodossa. Ne ovat todella kauniita visuaalisesti ja kuvattuna.
Musiikin esittävät kuorot Vox Cantorum, Vox Vanajae ja ruotsalainen Ensemble-Liljekonvalj. Urkuri on Tomi Satomaa.
LUX AETERNA – IÄINEN VALO Hämeenlinnan kirkossa lauantaina 20. tammikuuta 2024 klo 18 ja 20.