Etelä-Karjalan johtohahmot ottavat yhdessä kantaa terveyspalveluiden leikkauksiin

Julkaistussa kannanotossa sanotaan, että lisäkarsinnat hyvinvointialueella syövät uskottavuutta.

Etelä-Karjalan keskussairaalan ulkokuva.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle on kohdistettu vuoden aikana useita leikkausvaatimuksia. Kuva: Kari Saastamoinen / Yle
  • Emma Kilpinen

Etelä-Karjalassa kyseenalaistetaan esitys, joka karsisi päivystys- ja leikkaustoimintaa Suomessa.

Asiasta on tehty kannanotto, jonka takana ovat Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) johtaja Sally Leskinen, Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Satu Sikanen, Lappeenrannan vs. kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen ja Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdotti keskussairaaloiden karsimista viime viikon torstaina.

– Tämän mittaluokan reformin esittely heti uudistuksen alkumetreillä syö uskottavuutta niin terveydenhuollon henkilöstön, elinkeinoelämän kuin alueen asukkaiden keskuudessa, Ekhvan johtaja Sally Leskinen kritisoi kannanotossa.

Leskisen mukaan esitetyt muutokset voisivat olla kohtalokkaita esimerkiksi vaativissa synnytystilanteissa.

Ehdotettu keskussairaaloiden lopettaminen tarkoittaisi myös synnytyssairaaloiden vähenemistä. Tällöin myös synnytysmatkat pitenevät.

Vaatimus puheista tekoihin

Imatran ja Lappeenrannan kaupunginjohtajat tuovat esille Etelä-Karjalan kärsimyksen geopoliittisen tilanteen vuoksi. Heidän mukaansa valtio ei ole ollut tukena itärajan kuntien haasteissa toivotulla tavalla.

­ – Siinä missä valtio toisessa kohtaa vakuuttaa valmiuttaan auttaa itärajan kuntia, toisessa kohtaa lyödään lisää elinvoimauhkia, Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden kritisoi.

Vahvat ulkorajat edellyttävät myös vahvoja alueita, joita ei tule valtion toimilla näissä olosuhteissa heikentää, kannanotossa sanotaan.

Elinvoimaa tuhoava

Maakuntajohtaja Satu Sikanen esittää, että toimiva päivystyssairaala luo turvallisuutta, jota suurteollisuus edellyttää.

Sairaalaverkon ja terveydenhoitopalveluiden mahdollinen karsinta olisi kova isku alueen elinvoimalle.

Kannanoton lopussa väitetään, että päivystyssairaalan menetys olisi Etelä-Karjalassa lumipalloefektin alku.