Britanniassa on laskettu väestön määrä kymmenen vuoden välein vuodesta 1801 alkaen. Laskenta jäi suorittamatta vain sotavuonna 1941.
Nyt Yhdistyneessä kuningaskunnassa keskustellaan, pitäisikö laskennasta luopua, sillä kansalaisista on olemassa tietoa useissa hallinnollisissa rekistereissä ja tietokannoissa.
Väestönlaskennan tarpeellisuutta ovat pohtineet monet brittitiedotusvälineet. Asiantuntijaausuntoja ja analyyseja julkaiseva The Conversation-mediasivusto kirjoittaa, että edellisessä, vuonna 2021 tehdyssä laskennassa kerättyä tietoa käsitellään ja julkaistaan edelleen.
Seuraavan kerran väestönlaskenta on määrä järjestää vuonna 2031.
Tietopankit laskennan tilalle?
Ihmisten määristä ja olinpaikoista on tietoa monella hallinnon alalla. Joukko tilastoalan asiantuntijoita vaati lokakuussa 2023 avoimessa kirjeessä hallitusta kertomaan, aiotaanko laskennasta luopua kokonaan. Väestönlaskenta on ollut kattava tapa kansalaisten asuinpaikkojen ja niiden olojen selvittämiseen.
Vuonna 2021 laskenta tehtiin Englannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa, ja vuotta myöhemmin Skotlannissa. Skotlannin poikkeusaikataulu johtui pandemiasta.
Koko väestön elinoloista ja asuinpaikoista kertovaa dataa hyödyntävät monet yritykset, järjestöt ja oppilaitokset. Väestönlaskenta on kallis operaatio, noin 900 miljoonaa puntaa. Henkeä kohden kustannukset ovat noin 1,5 puntaa eli noin 1,75 euroa.
Laskennan kysymyksiä on muutettu vuosikymmenten varrella nykyaikaan paremmin sopiviksi. Vuoden 2021 laskennassa oli mukana etnistä taustaa ja uskontoa koskeva kysymys. Sukupuolen ilmoittamisessa on useita vaihtoehtoja.