Sateenkaariyhdistykseen kohdistuvista rikoksista sakkotuomio Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa

Tuomio liittyy kesän 2022 tapahtumiin, jolloin Lakeuden Sateenkaari -yhdistys joutui somessa uhkauksen kohteeksi. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Pride-lippu liehuu.
Lakeuden Sateenkaari tuomitsee kaikki viharikokset vihapuheesta väkivaltaan. Kuva: Simo Pitkänen / Yle
  • Merja Siirilä

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut sosiaalisessa mediassa laittoman uhkauksen tehneen henkilön sakkoon ja korvauksiin nuorena henkilönä tehdystä laittomasta uhkauksesta sekä nuorena henkilönä tehdystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lakeuden Sateenkaari ry ja yksi sen toimihenkilö joutuivat sosiaalisessa mediassa uhkaus- ja vihaviestinnän kohteeksi heinäkuussa 2022.

Asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa viime viikolla.

Lisää: Alaikäinen uhkasi somessa Lapuan Pride-tapahtumaa verilöylyllä – poliisi tutkii laittomana uhkauksena

Lakeuden Sateenkaari tuomitsee kaikki viharikokset vihapuheesta väkivaltaan

Lakeuden Sateenkaari -yhdistyksen medialle välittämän tiedotteen mukaan sateenkaari-ihmiset kokevat edelleen paljon viharikoksia, joita viranomaiset eivät aina tunnista eivätkä tutki. Siksi yhdistys pitää tärkeänä viestiä siitä, että rikos ei jää rangaistuksetta ja tämänkaltaisilla rikoksilla on seuraamuksensa.

Lakeuden Sateenkaari tuomitsee kaikki viharikokset vihapuheesta väkivaltaan. Yhdistys kertoo tiedotteessaan, että ettei se hyväksy minkäänlaista syrjintää jäseniään eikä ketään muutakaan kohtaan.

Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Seta on selvittänyt vuonna 2023 järjestettyihin Pride-tapahtumiin kohdistuneita vihatekoja. Raportti julkistetaan alkuvuodesta.

Viharikosepäilyissä 21 prosentin kasvu vuonna 2022

Vuonna 2022 kirjattiin yhteensä 1 245 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.

Yli puolet eli 57 prosenttia vuoden 2022 viharikosilmoituksista koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia tai häirintää.

Suurin osa eli 74,7 prosenttia kaikista viharikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivi ilmoitusten tietojen perusteella liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan. Uhrin uskonnolliseen taustaan liittyvien tapausten osuus oli 9,7 prosenttia, seksuaaliseen suuntautumiseen 8,7 prosenttia sekä vammaisuuteen 4,3 prosenttia.

Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvistä viharikoksista tehtiin 32 rikosilmoitusta, mikä on 2,6 prosenttia kaikista viharikoksista.

Suomen rikoslakiin ei sisälly viha- tai rasistisen rikoksen määritelmää. Rasistinen vihamotiivi voidaan kuitenkin huomioida rangaistuksen koventamisperusteena.