IMF eli Kansainvälinen valuuttarahasto on katsastanut jälleen Suomen taloudenpidon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) voi hyristä tyytyväisyydestä, tuomio on pääosin positiivinen.
– Hallituksen tavoite vähentää julkisen talouden alijäämää on tervetullut, mutta tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan vahvempia politiikkatoimia, raportti toteaa.
Juuri lisäleikkauksia Purra on Suomelle viime kuukaudet lupaillut. Nyt suunnitelmille tuli siunaus korkealta kansainväliseltä taholta.
Pitkien kokousten ja konsultaatioiden jälkeen valuuttarahasto on päätynyt Suomen tilasta samoihin päätelmiin kuin pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus.
Taantumasta varovaiseen kasvuun, hintojen nousu helpottaa
IMF:n tarkastajien puheessa kuuluu epävarmuus. Toisaalta kotitalouksien ostovoima vahvistuu ja keskuspankkikin saattaa aloittaa koronlaskut.
Hintojen nousu rauhoittuu ja kokonaisinflaatio pysyy IMF:n mukaan tänä vuonna alle kahdessa prosentissa. Se kaikki tukee talouden elpymistä, totesi raporttia esitellyt IMF:n ”Suomi-tiimin” johtaja Alex Pienkowski.
– Toisaalta laskevat asuntojen hinnat ja laskevat rakentamisen investoinnit. Joten kumpi näistä vastakkaisesta voimasta voittaa – se johtaa tavallista suurempaan epävarmuuteen ennusteessamme.
IMF päätyy ennustamaan, että vuoden mittaan yleinen taloustilanne kääntyy varovaiseen nousuun. Raportissa odotetaan bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 0,5 prosenttia.
Se on hieman vähemmän kuin valtiovarainministeriön virkamiehet arvioivat, mutta toisaalta enemmän kuin Suomen Pankin ekonomistit ovat ennustaneet.
Keskipitkällä tähtäimellä IMF odottaa 1,5 prosentin kasvua, kun investoinnit ja työllisyys kasvavat hallituksen työmarkkinauudistusten seurauksena.
Nykyiset päätökset eivät vielä riitä
IMF:n mukaan hallitus tavoittelee neljän vuoden aikajänteellä noin kahden prosentin sopeutusta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suunnitelma on raportin mukaan tervetullut toimi, mutta vielä riittämätön.
– Julkinen velka on kasvanut useiden vuosien ajan ja saavuttanut 75 prosentin rajan, mikä on selvästi verrokkimaita enemmän. Joten kannatamme hyvin paljon hallituksen kunnianhimoisia tavoitteita tämän vajeen korjaamiseksi, Pienkowski totesi.
IMF arvioi Suomen julkisen talouden alijäämän kasvaneen 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen viime vuonna. Tällä velkalaiva ei kuitenkaan käänny.
– Ei ole poikkeuksellista, että hallitus esittää tavoitteen ja toimenpiteet esitellään asteittain hallituskauden aikana. Mutta tällä hetkellä itse asiassa näemme alijäämän kasvavan tänä vuonna kun sen pitäisi kutistua.
IMF:n mukaan nykyisten toimien lisäksi tarvitaan ”asteittainen ja kohtuullinen” talouskiristys. Pienkowskin mukaan taloutta voitaisiin tervehdyttää 0,25 prosenttia vuodessa ja nostaa vuosittaista säästöohjelmaa ajan myötä 0,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näin talouden tasapaino saavutettaisiin vuonna 2028.
Hallituksen työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset herättävät tällä hetkellä runsaasti kritiikkiä, mutta IMF:n taloustarkkailijat pitävät niitä hyvänä. Toisaalta, raportissa muistutetaan myös tulopuolesta – eli veroista.
Verotuloja voitaisiin IMF:n mukaan saada esimerkiksi erilaisista valmiste- ja ympäristöveroista, alennettujen arvonlisäverokantojen yhdistämisestä sekä ei-listattujen yritysten osingoista.
Alla olevaan grafiikkaan on koottu Suomen talouden perustietoja verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin. Pienkowski on huolestunut ennen kaikkea velasta, joka on korkea muihin Pohjoismaihin verrattuna.
– Korkojen noustessa velanhoitokustannukset kasvavat. Ja sen lisäksi hallituksella on vähemmän puskureita käytettävissään. Jos tulee toinen pandemia tai muu shokki, sillä on rajatummat mahdollisuudet ottaa uutta velkaa talouden tukemiseksi.
25.1. Korjattu Marja Nykäsen toimenkuva.