Saatavuusongelmien vuoksi apteekeissa on jouduttu pohtimaan, paljonko lääkkeitä asiakkaalle voi myydä

Lääkkeiden saatavuusongelmien uskotaan jatkuvan. Apteekkariliiton mukaan apteekit joutuvat yhä useammin pohtimaan, miten jakaa niukkuutta ja saada lääkkeet riittämään kaikille.

Kivitalon seinä, jossa isolla vihreä valoteksti "apteekki".
Kuva: Sanni Isomäki / Yle
  • Tuomo Rintamaa

Lääkkeiden saatavuusongelmien jatkuminen asettaa apteekit tilanteeseen, jossa ne joutuvat miettimään, kuinka paljon lääkkeitä voidaan toimittaa yksittäiselle asiakkaalle.

Viime aikoina puhuttaneet saatavuushäiriöt liittyvät kakkostyypin diabeteksen hoitoon tarkoitettuihin Ozempic-suolistohormonilääkkeisiin, joiden uskotaan jatkuvan koko vuoden.

Ozempicin lisäksi pulaa on ollut esimerkiksi eturauhas-, estrogeeni- ja ADHD-lääkkeistä.

Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler kertoo, että apteekit joutuvat pohtimaan, miten niukkuutta jaetaan. Yhä useammin, Sandler sanoo.

– Kun lääkkeistä on pulaa, joudumme etsimään asiakkaille lääkkeitä ja varautumaan tilanteisiin, jossa niitä ei riitä kaikille.

Sandlerin mukaan Suomessa toimitetaan yleensä kolmen kuukauden lääkehoito kerralla. Kun lääkkeen saanti on niukkaa, yksi keino olisi esimerkiksi toimittaa kuukauden annoksia kerralla.

Charlotta Sandler, farmaseuttinen johtaja, Apteekkariliitto.
Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler sanoo, että kriittisessä tilanteessa viranomainen voi määrätä apteekit toimittamaan pienempiä pakkauskokoja. Kuva: Sasha Silvala / Yle

– Se, että potilaat joutuisivat kuukauden välein etsimään seuraavaa pakettia, on tietysti stressaava tilanne. Kun elintärkeistä lääkkeistä alkaa oikeasti olla pulaa, viranomainen voi antaa apteekeille määräyksen toimittaa pienempiä pakkauskokoja.

Tällainen tilanne Suomessa oli Sandlerin mukaan koronapandemian aikana muutamaan otteeseen.

Kuluttajalla ei syytä huoleen

Apteekkarit painottavat, että kuluttajien ei tarvitse huolestua lääkkeiden saatavuusongelmista, vaikka se voi aiheuttaa epämukavia tilanteita.

Asiakkaita ohjataan tarvittaessa muihin apteekkeihin tai selvitetään vaihtoehtoja terveydenhuollon kanssa.

Kauhajoen Ykkösapteekin apteekkari ja Pohjanmaan apteekkariyhdistyksen puheenjohtaja Susanna Kohtanen muistuttaa, että lääkkeistä on useimmiten tarjolla korvaava valmiste.

Puuttuva lääke voidaan apteekissa vaihtaa tarvittaessa korvaavaksi valmisteeksi.

– Suurin osa Fimean tilastoissa olevista saatavuushäiriöistä ratkeaa sillä, että apteekissa saattaa olla lääkevaihdon piirissä kymmenkunta samaa vaikuttavaa ainetta sisältävää eri tehtaan valmistetta. Asia voi ratketa seuraavaan sekunnin sisällä toisen tehtaan valmisteella, eikä se yleensä aiheuta suurempaa ongelmaa.

Kauhajoen Ykkösapteekin apteekkari ja Pohjanmaan apteekkariyhdistyksen puheenjohtaja Susanna Kohtanen
Susanna Kohtasen mukaan suuri osa tilanteista ratkeaa vaihtamalla lääke korvaavaan valmisteeseen. Kuva: Tuomo Rintamaa / Yle

Lisäksi Kohtanen pitää yhteistyötä terveydenhuollon kanssa toimivana, jolloin lääkäri voi tarvittaessa muutta lääkehoitoa nopeastikin.

Apteekkien toimintaedellytykset halutaan turvata

Apteekkariliitto on muistuttanut, että hallitusohjelmassa on historiallisen paljon lääkkeisiin ja apteekkien toimintaan liittyviä kirjauksia.

Charlotta Sandler sanoo, että apteekkien taloutta pitää uudistaa niin, että palvelut aptekeissa pystytään säilyttämään.

Tämä tarkoittaisi sitä, että apteekeilla olisi jatkossakin varaa pitää koulutettuja farmaseutteja ja proviisoreita.

– Ihmiset tarvitsevat paikan, jonne voi kävellä sisään aikaa varaamatta ja saada ensimmäisiä neuvoja esimerkiksi oireen hoitoon, Sandler arvioi.

Hän lisää, että apteekkitalouden kokonaisuudistusta tarvitaan, jotta apteekkien toimintaedellytykset säilyvät. Apteekit voisivat tukea julkista terveydenhuoltoa esimerkiksi tarjoamalla rokotuksia.

Sosiaali- ja terveysministeriön ehdotus farmaseuttien ja proviisoreiden rokotusoikeudesta on parhaillaan lausuntokierroksella.

Sandlerin mukaan uudistuksen perusteluna on se, että sillä pyritään säilyttämään haja-asutusalueilla rokotusvalmius samalla, kun hyvinvointialueiden rahoitus on kiristymässä, eikä monilla pienillä paikkakunnilla ole enää muita terveyspalveluita.

– Jos apteekissa voitaisiin antaa rokotuksia, paikkakunnan asukkaat saisivat ne vähän nopeammin ja ne tulisi otettua suuremmalla todennäköisyydellä, Sandler sanoo.