Uniapneasta ja kuorsauksesta puhutaan paljon aikuisten kohdalla. Jo varhaislapsuudessa esiintyy erilaisia unenaikaisia hengityshäiriöitä.
Pikkulapsien kuorsausta on aiemmin tutkittu vähän. Lastentautien erikoislääkäri Maija Katila selvitti väitöstutkimuksessaan kuorsauksen esiintyvyyttä imeväisiässä sekä kuorsaukseen liittyviä riskitekijöitä.
Katila havaitsi tutkimuksessaan, että vauvaiässä vanhempien kuorsaus ja äitien tupakointi lisäsivät lapsen kuorsauksen riskiä. Kaksivuotiailla riskiä lisäsivät vanhempien kuorsaus sekä äidin matalampi tulo- ja koulutustaso.
Kuorsaukseen voi liittyä lapsuusiällä Katilan mukaan muun muassa vaikeuksia oppimisessa, käytöshäiriöitä sekä haitallisia muutoksia aineenvaihdunnassa.
Maija Katilan mukaan kuorsausta esiintyi vain melko pienellä joukolla vauvoja ja taaperoita.
– Kuorsaavilla vauvoilla oli kuitenkin merkittävästi enemmän univaikeuksia, ja heidän unensa oli levottomampaa ja lyhyempää verrattuna muihin lapsiin, Katila sanoo tutkimustiedotteessa.
Kuorsauksen riskitekijöitä
Katilan mukaan äidin tupakointi ja vanhempien kuorsaus lisäävät riskiä pienten lasten kuorsaukselle. Vauvan täysimetys ensimmäisten elinkuukausien aikana puolestaan näytti suojaavan lapsia kuorsaukselta.
Katila tutki verinäytteiden avulla kuorsauksen ja kasvun välistä yhteyttä sekä sydän- ja verisuonisairauksien aineenvaihduntahäiriöiden riskitekijöitä.
Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana lasten kasvussa ei ollut suuria eroja. Lapsilla, jotka kuorsasivat enemmän, oli havaittavissa lieviä epäsuotuisia muutoksia aineenvaihdunnan merkkiaineissa. Nämä havainnot viittaavat Katilan mukaan siihen, että kuorsaaminen varhaislapsuudessa voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä aikuisiässä.
Maija Katila työskentelee erikoislääkärinä lasten tehovalvontaosastolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus on Tampereen yliopistossa perjantaina 9. helmikuuta.