Tutkijan mukaan päiväkodin koko ei kerro mitään varhaiskasvatuksen laadusta – tämä asia hänestä on tärkein

Pääkaupunkiseudun jättipäiväkodit ovat herättäneet kiivasta keskustelua vanhempien parissa. Osa puhuu lapsivarastoista ja osa kokee, että positiiviset asiat jäävät tyystin pimentoon.

Helsingissä käsitellään valtuustoaloitetta, jossa vaaditaan selvitystä pedagogisesti perustellusta varhaiskasvatuksen yksikkökoosta.

Kaupunki katsoo, ettei lasten määrä sinänsä ole ongelma.

– Aloitetta varten käytetty tutkimustieto ei anna yksiselitteistä vastausta, mikä olisi pedagogisesti paras yksikkökoko, Helsingin kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi sanoo.

Hänen mukaansa henkilöstökyselyistä tai vanhemmilta saadusta palautteesta ei ole vedettävissä yksiselitteisiä johtopäätöksiä asiassa. Kummassakaan ei ole suoraan kysytty koon merkitystä.

Kaupunki ei luovuta yksikkökohtaista tietoa henkilöstön tai vanhempien palautteesta. Tuloksiin vaikuttavat monet tekijät kuten muutostilanteet ja henkilöstön saatavuus.

Kemppi painottaa, että kaupunki tulee jatkossakin järjestämään päivähoitoa sekä pienissä että suurissa yksiköissä. Tonttien saatavuus muodostaa erityisesti kantakaupungissa ongelman.

– Jos on vain yksi tontti vapaana, kuten keskikaupungilla usein on, meillä ei ole varaa valita tehdäänkö kaksi pientä päiväkotia vai yksi isompi.

Kaupungin mukaan yli sadan lapsen päiväkoteja oli viime vuoden lopussa 90 ja yli kahden sadan päiväkoteja yhdeksän. Uusia suuria yksikköjä on suunnitteilla ainakin Roihuvuoreen ja Kallioon. Kaikkiaan päiväkoteja on 340.

Helsingin suurimmat päiväkodit

Erityislasten vaatimukset sopisivat kaikille

Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Arniika Kuusisto on perehtynyt tutkimukseen aiheesta.

Hänestä yksikkökoon merkitystä on tutkittu yllättävän vähän. Lapsen kannalta sillä ei vaikuta olevan ratkaisevaa merkitystä varhaiskasvatuksen laadun turvaamisessa.

– Lapselle tärkeintä on, että hänet kohdataan ja häntä kuullaan joka päivä. Mieluiten tietysti niin, että pätevät opettajat pysyvät samoina ja kiintymyssuhde tuttuihin aikuisiin säilyy. Moni muu asia menettää aika paljon merkitystään, jos ydin toimii, Kuusisto sanoo.

Henkilökunnan osalta Kuusisto sanoo, että pätevät työntekijät vetävät puoleensa päteviä työntekijöitä. He saavat toisiltaan paremmin tukea arkeensa kuin epäpätevien kollegojen kanssa työskennellessään.

Pienemmissä päiväkodeissa pätevällä työntekijällä voi esimerkiksi muodostua kynnys jäädä sairauslomalle, jos syntyy tunne, että lapset jäävät oman onnensa nojaan, kun päteviä kollegoja ei ole.

Kuusisto painottaa tilojen organisoinnin merkitystä. Melu voi olla merkittävä stressitekijä, joten akustiikkaan pitää kiinnittää huomiota. Myös esimerkiksi eteisiä on syytä olla useampi, ettei niistä muodostu pullonkaulaa, kun ryhmät joutuvat odottamaan edellisten pukeutumista.

Hänen mukaansa kaikki hyötyisivät, jos tilat suunniteltaisiin aina erityistä tukea tarvitsevien lapsien ehdoilla. Osa lapsista pärjää melusta huolimatta paremmin kuin toiset, mutta meluttomasta ympäristöstä ei kenellekään olisi haittaa.

Hänellä on myös omakohtaista kokemusta jättimäisestä koulukompleksista Ruotsista, jossa oli 1100 lasta päiväkodista ysiluokkaan.

– Oma kuopukseni kävi siellä koulua ekaluokkalaisesta viidesluokkalaiseksi. Kampus oli toiminnoiltaan jaettu erillisiin rakennuksiin, se oli ikään kuin pieni kylä, jonka keskellä oli leikkipihojen ympäröimä urheilukenttä. Alakoulussa jokaisella luokalla oli oma eteinen ulkovaatteille, Kuusisto kertoo.

Päiväkoteja kompleksissa oli kaksi, ja lisäksi alakoulu, yläkoulu ja keskikoulu. Päiväkodin ja koulun piha oli lähiluonnon kannalta hieno.

– Kampus oli rakennettu mäen päälle ja se rajautui metsään. Se oli suoraan osa heidän arkikäytössään olevaa pihaa, ei edes aidan takana. Tältä kannalta keskittämisessä on puolensa, Kuusisto pohtii.

Mitä enemmän alaisia, sitä vähemmän pedagogiikkaa

Varhaiskasvatusjohtaja Miia Kempin mukaan fyysiset puitteet eivät yksistään takaa laadukasta varhaiskasvatusta. Olennaista on pedagoginen suunnittelu. Hän viittaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin varhaiskasvatuksen laatukriteereihin.

Pedagogisella suunnittelulla tarkoitetaan varhaiskasvatuksen tavoitteiden tuomista päiväkotien arkeen. Karvissa selvitettiin vuonna 2023 päiväkodin johtajien näkemyksiä työnsä edellytyksistä.

– Alaa vaivaa monin paikoin pula pätevästä henkilöstöstä ja monilla johtajilla menee paljon aikaa sijaisten hankkimiseen. Tämä kaikki aika on pois johtajan muusta työstä, toteaa Karvin arviointiasiantuntija Tuomas Sarkkinen.

Varhaiskasvatuksessa yksikkö voi pitää sisällään yhden tai useampia toimipisteitä. Yksi johtaja joutuu jakamaan aikansa aina kaikkien alaistensa ja pedagogisen johtamisen kesken.

Johtajan kannalta avainasemassa ovat varajohtajat, joita voi olla yksi tai useampia toimipaikkojen lukumäärästä riippuen. He ovat johtajan linkki päiväkodin arkeen. Varajohtaja toimii johtajan oikeana kätenä, mutta käytännössä hänen päätehtävänsä on usein lapsiryhmätyöskentely.

Arvioinnin perusteella päiväkodin johtajan työn hallinnan tunteeseen vaikutti alaisten määrä. Johtajat, joilla oli yli 34 alaista, kokivat työn hallinnan tunnetta muita johtajia vähemmän.

– Johtajat, joilla alaiset sijoittuvat yhteen toimipaikkaan, arvioivat oman työn hallinnan tunteensa hieman paremmaksi kuin johtajat, joiden alaiset ovat useammassa toimipaikassa, Sarkkinen sanoo.

Karvin havainnot ovat väljästi linjassa Helsingin kaupungin havaintojen kanssa.

– Isommissa yksiköissä johtaja ja varajohtaja toimivat saman katon alla. Johtamisen tuki on koettu vahvempana kuin pienemmissä yksiköissä, Miia Kemppi summaa kaupungin saamaa palautetta.

Hänen kertoo, että kaupunki selvittää alaisten maksimimäärää.

Karvin raporttiin osallistui päiväkodinjohtajia 245 kunnasta. Paras hallinnan tunne tehtäviinsä on alle 24 suoran alaisen johtajilla. Sarkkinen kertoo, että heitä löytyy lähinnä maaseutumaisista kunnista.

– Arvioinnin perusteella onkin olennaista kiinnittää huomiota siihen, että johdettavan henkilöstön määrä ei kasva päiväkodin johtajilla liian suureksi, hän toteaa.