Turistit pääsevät nyt saimaannorpan salaisille pesäpaikoille – jokaisen on allekirjoitettava vaitiolososopimus

Puumalalainen yrittäjä myy safareita, joilla kolataan pesäkinoksia norpille Metsähallituksen kertomiin paikkoihin.

Ihmiset ajavat sähkölumiskoottereilla Saimaan jäällä.
Tällä kuvalla Lakeland GTE mainostaa apukinossafareita. Kuva: LakelandGTE
  • Riina Kasurinen

Saimaannorppien salaisille pesäpaikoille on tänä talvena alettu markkinoida matkailusafareita. Puumalalainen yrittäjä myy turisteille elämysmatkoja, joilla pääsee kolaamaan saimaannorpille pesäkinoksia niiden aidoille pesäpaikoille. Pesäpaikat yrittäjälle neuvoo Metsähallitus.

Uhanalaisen saimaannorpan pesäpaikat ovat tiukasti salassa pidettyä tietoa. Salaamisella norppaa suojelevat tahot haluavat estää sen, etteivät uteliaat ihmiset mene häiritsemään norppaa.

Nyt kuka tahansa voi kuitenkin saada pesäpaikan tietoonsa osallistumalla safarille.

Saimaannorpalle kolataan apukinoksia, vaikka lunta on runsaasti. Kuvaaja: Saara-Miira Kokkonen / Yle, editointi: Niko Mannonen / Yle

Metsähallituksen kokoamat vapaaehtoiset ovat jo useiden vuosien ajan kolanneet lumikasoja Saimaan jäälle paikkoihin, joissa norpan tiedetään pesivän. Tähän saakka apukinosten kolaukseen on huolittu mukaan lähinnä Saimaan paikallisia asukkaita.

Kolaamisen jalostaminen turisteille myytäväksi safariksi on matkailuyrittäjä Arto Keinäsen ja Metsähallituksen yhteinen idea. Apukinostöihin on ollut suurta kiinnostusta ympäri Suomea.

Matkailuyrittäjän motiivi safarin järjestämiseen on selvä, mutta miksi Metsähallitus haluaa yhdistää norpat ja turismin?

Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakosken mukaan kyseessä on kokeilu.

– Olemme luvanneet Yhteinen saimaannorppamme -LIFE -hankkeessa kokeilla norppaturismin kehittämistä. Hankkeen päätteeksi arvioimme, oliko se kannattavaa vai ei, Alakoski sanoo.

Kännykän sijainti pois päältä ja kamera kiinni

Safari on kaksi tuntia kestävä retki Saimaan jäällä. Paikasta toiseen liikutaan sähkölumiskoottereilla, perillä kolataan apukinos ja syödään lounas.

Turistit eivät saa ottaa retkeltä kuvia, joista voi päätellä, missä he ovat. GPS-paikannus on kielletty. Ennen lähtöä heidän on allekirjoitettava sopimus, jossa he sitoutuvat pitämään norpan pesäpaikan sijainnin salassa.

– Tämä tehdään ihan samoilla säännöillä kuin muukin apukinostyö, mutta yrittäjä tarjoaa lisäksi palvelua ja saa siitä rahaa, Alakoski kertoo.

Kolme ihmistä kolaa lunta järveltä kallioiselle rannalle isoon kinokseen.
Vapaaehtoiset kolasivat apukinoksia Saimaan Pihlajavedellä tammikuun puolivälissä. Kuva: Saara-Miira Kokkonen / Yle

Mutta entäpä jos turistit rikkovat sääntöjä? Entä, jos he palaavat myöhemmin samalle paikalle katsomaan, onko norppa saanut poikasen?

– Riski on olemassa. Siksi tämä on pilottihanke, josta myöhemmin arvioidaan hyödyt ja haitat, Alakoski sanoo.

Retket järjestää matkailuyritys Lakeland GTE. Yrittäjä Arto Keinänen ei usko, että kukaan voisi löytää pesäpaikoille uudestaan, vaikka haluaisikin. Saimaa on suuri ja pesäkinoksia kolataan kaukana mantereesta pienillä saarilla ja luodoilla.

Näillä näkymin vain yksi on safari toteutumassa

Yleisöryntäystä pesille ei muutenkaan ole odotettavissa. Tällä hetkellä on päätetty, että ryhmäsafari järjestetään kahtena viikonloppuna tammikuussa. Yhdelle safarille otetaan korkeintaan kuusi osallistujaa.

Lisäksi Keinänen järjestää yksityisiä apukinossafareita. Hän mainostaa safareita suomeksi ja englanniksi.

Yhtään safaria ei ole vielä toteutettu. Ensimmäinen peruuntui osanottajien puutteessa. Toinen kuitenkin järjestetään.

– Kyselyitä on tullut jonkun verran suomalaisilta asiakkailta. Heitä kiinnostavat norpat, millainen operaatio apukinoksen kolaaminen on ja sähkölumiskootterilla ajaminen, Keinänen kertoo.