LAS VEGAS – Tekoälyn avulla kuluttajista voidaan luoda kyborgeja, pamauttaa Geoffrey Moore puheessaan CES-teknologiamessuilla.
Hän ei onneksi tarkoita, että tekoäly koulisi meistä huomaamatta automaattisia ostokoneita, vaikka sekin on mahdollista. Moore viittaa kyborgilla siihen, että ihmisen ja koneen yhdistelmänä eli tekoälyn avulla voimme tehdä järkevämpiä ostoksia.
– Tekoälyn tarjoamaa tietomäärää ei tarvitse enää hakea eri lähteistä internetissä, vaan tekoäly kerää kaiken tarpeellisen tiedon yhteen, vaikka uudesta autosta, selittää Moore Ylen haastattelussa.
Geoffrey Moore on kirjailija, puhuja ja teknologia-alan yritysneuvoja, jonka nimen tuntevat Yhdysvalloissa niin taloustieteilijät kuin taksikuskit.
Moorella on lähes 650 000 seuraajaa verkkoyhteisöpalvelu Linkedinissä, ja hänen asiakkaitaan ovat muun muassa Microsoft ja Google. Moore on kirjallisuuden professori, joka siirtyi myöhemmin markkinoinnin pariin. Hänen ensimmäinen kirjansa, Crossing the Chasm, käsitteli start up -yritysten kehitystä. Sitä on ostettu yli miljoona kappaletta.
Epäluotettavuuden kriisi
Moore pohtii paljon hyvän ja pahan välistä taistelua jokapäiväisessä elämässä, oli kyse sitten ihmisistä tai tekoälystä.
– Kuluttajia palvelevilla yrityksillä on suuri vastuu. Jos tekoälyä käytetään väärin, kuluttajat tajuavat nopeasti, että kyseinen järjestelmä tai palvelu ei ole turvallinen, eivätkä he käytä sitä, Moore kertoo Ylelle.
Esimerkkinä voi mainita entisen Twitterin, nykyisen X:n, joka on Elon Muskin omistuksessa menettänyt miljoonia käyttäjiä ja avoimen yhteisöpalvelun arvo on pudonnut 71 prosenttia. Muskia ja X:ää on syytetty disinformaation levittämisestä.
– Rehellisesti sanottuna digitaaliset palvelut eivät ole tällä hetkellä kovin luotettavia sosiaalisesta mediasta puhumattakaan. Elämme epäluotettavuuden kriisissä. Epärehelliset toimijat käyttävät tekoälyä kriisin pahentamiseksi, mutta uskon, että vastuulliset tahot pystyvät kääntämään tämän kehityskulun.
Pisa-tulokset uuteen nousuun tekoälyn avulla?
Moore käsitteli puheessaan generatiivisen tekoälyn eli ChatGPT:n ja muiden laajoja kielimalleja käyttävien tekoälyohjelmien avaamia mahdollisuuksia eri aloilla. Nämä tekoälymallit on suunniteltu tuottamaan uutta teksti-, ääni-, kuva- tai videosisältöä olemassa olevista tiedostoista.
Generatiivista tekoälyä voi verrata sähköön, sillä molempia voi käyttää moneen eri tarkoitukseen, kuten lämmittämiseen, tuottamaan valoa ja virranlähteenä. Samalla tavalla tekoälyä voidaan soveltaa eri alojen tarpeisiin erikoisasiantuntijoiden tietojen avulla.
Moore arvioi tekoälyn vaikuttavan kuluttajien auttamisen ja ohjaamisen lisäksi eniten terveydenhuoltoon, muihin palveluihin ja koulutukseen. Kirjallisuutta yliopistossa opettanut Moore pitää tekoälyä ”opettajien apukuskina”.
– Luokkakoot ovat kasvaneet liian suuriksi. Yksi opettaja ei voi millään huolehtia, että jokainen oppilas yli 30-päisessä luokassa omaksuu asian. Hänen on keskityttävä suurimpaan ryhmään, joka koostuu yleensä keskitason oppilaista, jolloin osa jää huomiotta.
– Generatiivisen tekoälyn avulla voidaan luoda virtuaalisia opinto-ohjaajia, jotka tukevat heikompia oppilaita ja tarjoavat lisähaasteita niille, jotka menestyvät paremmin.
Moore sanoo kehityksen olevan välttämätöntä, mutta arvelee siirtymään menevän yhden sukupolven verran aikaa. Hän naureskelee peloille tekoälyn käyttämisestä lunttaamiseen.
– Lapset haluavat oppia, mutta tekoälyä voidaan käyttää inspiraationa tehtävänratkaisun alkuvaiheessa. Oppilas ei tietenkään saa väittää tekoälyn panosta omakseen eikä jättää kaikkea ohjelman tehtäväksi. Opettajan on myös tehtävä selväksi, että hän on kiinnostunut oppilaan omista ajatuksista, eikä tekoälyn.
Katso video CES-teknologiamessuilta, joiden teemana oli tekoäly:
Kehitystä ei voi pysäyttää
Moorella on hyviä uutisia niille ikääntyvään väestöön kuuluville, jotka karttavat digitaalisia laitteita ja palveluja. Eri laitteisiin liitettävä ääniohjaus helpottaa teknologian kanssa toimimista.
– Näppäimistö jää unholaan. Tekoälylle voi jopa mumista kysymyksen. Jos vastaus on väärä, henkilö tarkentaa kysymystään, kunnes saa haluamansa vastauksen.
Kirjailija pitää hämmästyttävänä, miten paljon ChatGPT pystyy oppimaan keskustellessaan käyttäjän kanssa.
– Mitä enemmän se saa syötettä tai palautetta käyttäjältä, sitä paremmin tekoäly ymmärtää ihmistä.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) varoittaa, että tekoäly tulee vaikuttamaan 40 prosenttiin maailman työpaikoista. CES-messuilla puhunut syväoppimista tutkiva Google Brain -tiimin perustaja Andrew Ng uskoo tekoälyn automatisoivan 20–30 prosenttia erilaisista työtehtävistä.
– Meidän on opittava elämään tekoälyä kohtaan tuntemamme pelon kanssa. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Moore toteaa.
Hän sanoo, että kyse on samasta pelosta kuin ydinenergian kohdalla. Väärien ihmisten käsissä myös tekoäly on vaaraksi, sillä se on tehokas työkalu.
– Esi-isämme selvisivät sapelihammaskissoista. Meidän sapelihammaskissojamme voivat olla tekoäly ja sosiaalinen media, mutta uskon ihmisten selviytyvän tästäkin haasteesta voittajina, Moore rauhoittelee.