Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomessa on suuria alueellisia eroja lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöiden määrissä.
Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Souranderin mukaan Suomessa suuri joukko lapsia ja nuoria on saanut väärän ADHD-diagnoosin.
Miten kannattaa toimia, jos kokee saaneensa virheellisen ADHD-diagnoosin tai uskoo oman lapsen saaneen sen? Kysyimme asiaa neurologian erikoislääkäri ja dosentti Markku Sainiolta, joka on erikoistunut aikuisten ADHD:n tunnistukseen ja hoitoon.
Sainion mukaan ADHD-diagnoosin haitat liittyvät yleensä muiden ihmisten suhtautumiseen. Diagnoosi voi vaikeuttaa vakuutuksen saamista tai ammatinharjoittamista ja ADHD:seen liittyy yhä stigma.
Jos haluaa diagnoosin uudelleenarvioitavaksi, kannattaa hakeutua joko diagnoosin antaneen lääkärin vastaanotolle tai toisen lääkärin pakeille.
– Uudessa arviossa voidaan päätyä siihen, että piirteet ovat lieviä eikä niistä ole haittaa tai oireistolle ja käyttäytymiselle on joku muu syy kuin ADHD.
Sainio muistuttaa, että lääketieteelliset arviot ja diagnoosit tarkentuvat seurannassa tai jatkotutkimuksissa.
– Diagnostiset johtopäätökset eivät ole kiveen hakattuja etenkään tapauksissa, joissa ne liittyvät kognitiivisiin ja psyykkisiin toimintoihin. Kysymys ei ole sairauksista vaan toimintatapaa ja reaktioita ohjaavista piirteistä, joita arvioidaan käyttäytymisen ja toiminnan kartoittamisella elämänkaaressa.
Tuoreen diagnoosin jälkeen on hyvä ottaa selvää, mitä ADHD on, mitä hoidolla tavoitellaan ja saavutetaanko hoitovaste.
– Uudelleen lääkärin arvioon hakeutuminen on sallittua ja lääkärien puolelta toivottua.
Sainion mukaan on kuitenkin harvinaista, että ADHD-diagnoosin saanut haluaa sen perumista.