Presidentinvaalin äänestysprosentti voi nousta lukemaan, joka olisi ”poikkeuksellinen suomalaisessa vaalihistoriassa”

Tiukka ehdokasasetelma, epävakaa tilanne maailmalla ja nuorten aktivoituminen voivat nostaa äänestysaktiivisuutta, arvioivat asiantuntijat.

Äänestäjä pudottaa lipukkeen vaaliuurnaan.
Äänestäjien joukossa on monia epävarmoja, jotka tekevät päätöksensä viimeistään vaalipäivänä. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva
  • Ulla Malminen

Presidentinvaalin äänestyspäivä on tänään sunnuntaina.

Asiantuntijat odottavat korkeaa äänestysprosenttia, sillä epävarma tilanne maailmalla saa monet kiinnostumaan siitä, kuka hoitaa Suomen asioita kansainvälisellä kentällä.

– Euroopassa on sotaa, ja mediassa on paljon huonoja uutisia. Elämme hyvin turbulentissa maailmassa. Se laittaa ihmiset pohtimaan demokraattisia oikeuksia ja niiden käyttämisen tärkeyttä, sanoo oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

– Suomen kansainvälispoliittinen asema, Nato-jäsenyys ja vaalien vahva ehdokasasettelu puhuvat sen puolesta, että voidaan nähdä korkeaa äänestysprosenttia, toteaa Ylen vaaliasiantuntija ja Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg.

Sekä Jääskeläinen että Borg uskovat, että äänestysprosentti nousee yli 75:een, koska ennakkoäänestys oli ennätyksellisen vilkasta.

– Se on merkki siitä, että nämä vaalit kiinnostavat. Gallupien valossa vaaliasetelma on niin mielenkiintoinen, että äänestäjät lähtevät kyllä liikkeelle myös vaalipäivänä, Jääskeläinen sanoo.

– Kun ennakkoäänestysaktiivisuus on näin merkittävästi suurempaa kuin kuusi vuotta sitten, näyttää itsestään selvältä, että koko äänestysprosentti nousee, Borg toteaa.

  • Tiistaina päättyneessä ennakkoäänestyksessä annettiin 1 882 670 ääntä. Suomessa asuvista äänioikeutetuista 44,5 prosenttia osallistui ennakkoäänestykseen.
  • Edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2018 ennakkoon annettiin 1 559 488 ääntä ja ennakkoäänestysprosentti oli 36,7.

Epävarmat voivat lähteä liikkeelle

Ylen torstaina julkaiseman kannatusmittauksen mukaan äänestäjät ovat aiempaa epävarmempia. Peräti neljännes vastaajista ei ilmoittanut kantaansa vaan kertoi tarkkailevansa tilannetta vaalipäivään asti. Tämä voi tarkoittaa vilkasta äänestysaktiivisuutta vielä tänään, ja myös sitä, että lopputulos voi kääntyä yllättäväksi.

– Jos he tarkkailevat tilannetta ja päättävät lähteä äänestämään, kyllä se varmaan kertoo hyvää siitä, mikä äänestysprosentti lopulta tulee olemaan, Jääskeläinen kertoo.

– Jos äänestysprosentti nousee merkittävästi, se voi tarkoittaa onnistumista sellaisille ehdokkaille, joiden puolueet eivät yleensä saa ihan täysipainoisesti kannattajia liikkeelle vaaleissa. Näissä presidentinvaaleissa tällaisesta tilanteesta voivat hyötyä erityisesti Jussi Halla-aho ja osittain myös Pekka Haavisto, sanoo Borg.

Viime vuosina äänestysaktiivisuus on laskenut

Pitkän aikavälin trendi on, että äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa on laskenut, vaikka ennakkoäänestyksen suosio on noussut.

Vuoden 2018 presidentinvaalissa Suomessa asuvien kansalaisten äänestysprosentti oli 69,9. Ennakkoon äänesti yli puolet äänioikeuttaan käyttäneistä, eli 52,5 prosenttia.

Vuonna 1994 vastaavat luvut olivat 82,2 ja 42 prosenttia.

Nuoret saattavat nostaa äänestysprosenttia

Vaikka presidentinvaalien kokonaisäänestysprosentti on vuosien varrella laskenut, Borg ja Jääskeläinen uskovat, että se kääntyy tällä kertaa nousuun.

– Edellisten eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 72. Pidän sitä erittäin hyvänä kansainvälisesti arvioituna. Veikkaan, että näissä presidentinvaaleissa saadaan sitäkin korkeampi aktiivisuus, Jääskeläinen sanoo.

Hänen mukaansa presidentinvaalit todennäköisesti kiinnostavat eduskuntavaaleja enemmän, koska kyseessä on suora henkilövaali. Eduskuntavaaleissa myös puolueen saama äänimäärä vaikuttaa siihen, ketkä pääsevät läpi.

Myös Borg luotaa aiempiin eduskuntavaaleihin, kun hän arvioi tämän kevään presidentinvaalien äänestysaktiivisuutta.

– Jos verrataan vuosien 2015 ja 2023 eduskuntavaaleja, alle 25-vuotiaiden äänestysprosentti on noussut jopa kymmenisen prosenttiyksikköä. Meillä on sellainen muutos käynnissä, että nuoremmassa ikäryhmässä äänestysaktiivisuus on kohonnut. Tämä on yksi tekijä, mikä saattaa nostaa äänestysprosenttia näissä presidentinvaaleissa.

Nuorten aktivoituminen voi lisätä äänestäjien määrää, sillä perinteisesti iäkkäämmät ihmiset ovat olleet ahkerampia äänestäjiä.

– On täysin mahdollista, että tulemme nyt näkemään merkittävän äänestysprosentin nousun, joka olisi poikkeuksellista suomalaisessa vaalihistoriassa, Borg sanoo.

Jos pohdit vielä kantaasi, saat apua ehdokkaan valitsemiseen Ylen vaalikoneesta.

Lue lisää vaaleista täältä.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoi ennakkoäänestysaktiivisuudesta Yle aamussa 23.1.2014.