Parkkisakkoja lätkäistiin autoihin viime vuonna ylivoimaisesti eniten Tampereella ja Helsingissä.
Vaikka laki on kaikille sama, sakkomäärät kaupunkien välillä eroavat toisistaan suuresti.
Tässä jutussa avaamme, mitkä neljä seikkaa selittävät valtavia eroja kymmenen suurimman kaupungin välillä.
Tilastossa oleva suhdeluku kertoo, kuinka monta parkkisakkoa kaupungissa on kirjattu rekisterissä oleviin ja liikennekäyttöisiin henkilöautoihin verrattuna.
1. Tiheän kaupunkialueen suuruus
Kovin sakottaja oli Helsingin kaupunki. Se kirjasi kymmenestä suurimmasta kaupungista eniten pysäköintisakkoja niin kappalemäärässä, tuloeuroina kuin henkilöautojen määrään suhteutettuna.
Viime vuonna Helsingin kaupunki määräsi yli 24 000 pysäköintivirhemaksua enemmän kuin vuonna 2022, yhteensä siis 159 414 kappaletta.
Helsingin pysäköintivirhemaksuista saamat tulot olivat viime vuonna hiukan alle 11 miljoonaa euroa.
Helsingin kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila sanoo, että harppaus ylöspäin selittyy liikenteen reippaalla vilkastumisella koronavuosien jäljiltä.
Ero parkkisakkojen määrässä on suuri pääkaupungin naapuripitäjiin verrattuna. Se selittyy erityisesti erilaisella kaupunkirakenteella.
Suuriin eroihin kaupunkien välillä vaikuttaa pääosin se, kuinka paljon paikkakunnalla on tiheästi rakennettua kaupunkialuetta sekä se, kuinka paljon liikennettä ja pysäköintiä tällaisella alueella on.
– Kantakaupunki on tiheästi liikennöity ja parkkitilasta on pulaa, jolloin tehdään helpommin vääriä ratkaisuja ja virheitä voi tulla enemmän, Kossila sanoo.
Tiheään rakennetulla ruutukaava-alueella myös valvonta on tehokkaampaa, kun sitä voidaan tehdä jalan.
Esimerkiksi Tampereella 17 pysäköinnintarkastajalla on käytössään vain kaksi autoa. Espoossa etäisyydet ovat suuremmat ja auton käyttö korostuu.
2. Pysäköinnintarkastajien määrä
Pysäköintivirheitä tulee aina enemmän kuin niistä määrättäviä seuraamuksia. Seuraamusten määrä on taas riippuvainen pysäköinnintarkastajien määrästä.
Espoossa pysäköintivirhemaksujen määrä on neljän edellisen vuoden aikana vähentynyt.
Espoon pysäköinninvalvonnasta vastaavan juristin Petteri Aumalan mukaan laskusuunta johtuu siitä, että kenttätyötä tekevistä pysäköinnintarkastajista on ollut vajausta, erityisesti viime vuonna.
– On ollut aika paljon sairastapauksia ja osa nuoremmista tarkastajista on lähtenyt koulunpenkille ja osa lopettanut muuten.
Aumala laskee, että mikäli virkapaikat olisivat täynnä, normaalissa tilanteessa kaupunki kirjaisi vuositasolla noin 50 000 seuraamusta pysäköintivirheestä. Viime vuonna lukema oli 41 000.
3. Valvonnan ohjaaminen
Toiseksi kovin sakottaja viime vuonna oli Tampere, jossa sakkomäärä kasvoi edellisvuodesta parilla tuhannella. Tampereelle väärinpysäköinti tuotti 4,26 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 ahkerimman sakottajan titteli oli Aamulehden mukaan Tampereella. Tuolloin sakkomäärät selittyivät erityisesti valvonnan tehokkaalla organisoinnilla.
Myös kaupungin pormestari Kalervo Kummola kommentoi syksyllä Aamulehdelle pysäköinninvalvonnan tarkkaa linjaa, sillä rapsuilta eivät säästyneet poliisin virka-auto tai Espanjan suurlähettiläskään.
Tampereella tarkastajia ohjataan sinne missä tapahtuu, sanoo Tampereen kaupungin vastaavan pysäköinnintarkastajan sijainen Perttu Manka.
– Pyrimme ohjaamaan resursseja sellaisille alueille sellaisina kellonaikoina, missä liikennettä on eniten ja sitä myöten myös väärinpysäköintejä ja niistä aiheutuvia ongelmia.
Pysäköintivirheiden todennäköisyys kasvaa talvisin kaupunkialueilla, joissa talvikunnossapito rajoittaa pysäköintiä. Tampereen keskustassa isolla osalla kaduista on talvisin käytössä pysäköintikiellot tiettyihin vuorokauden aikoihin.
Sellaisille alueille myös valvontaa voidaan ohjata.
– Joudumme jonkin verran talvisin kohdistamaan valvontaa talvikunnossapidon kieltoalueille koska näistä tulee meille useita valvontapyyntöjä, sanoo pysäköinnintarkastaja Leevi Löytönen Tampereen kaupungilta.
4. Lain tulkinta
Lain mukaan pysäköintivirheen ollessa vähäinen, siitä voidaan määrätä huomautus parkkisakon sijaan.
Espoon Petteri Aumalan mukaan kaupunkien väliset erot lain tulkinnassa näkyvät siinä, kuinka huomautusta seuraamuksena käytetään.
Espoossa huomautusten määrä viime vuonna yli kaksinkertaistui.
Niitä kirjattiin yhteensä 5 610, kun vuotta aiemmin lukema oli 2 074. Aumala sanoo, että muutos ylöspäin on tarkoituksellinen.
– Huomautusten osuutta seuraamuksena on kasvatettu. Meillä on myös opastus- ja neuvontatehtävä. Huomautuksella pystytään ohjaamaan käyttäytymistä, esimerkiksi silloin, jos on tapahtunut jotain liikennejärjestelymuutoksia.
Tulevaisuudessa Espoossa pyritään Aumalan mukaan siihen, että noin joka viides toimenpide kentällä olisi huomautus.
Viime vuonna Tampereella kirjattiin 1 837 huomautusta, siis huomattavasti vähemmän kuin Espoossa. Espooseen verrattuna Tampere määräsi sen sijaan lähes kaksin verroin parkkisakkoja, vaikka autoja kaupungissa on vähemmän.
Perttu Manka sanoo, että suurin osa huomautuksista jää Tampereella kirjaamatta tilastoihin.
– Suurin osa on suullisia huomautuksia, joista ei jää merkintää tilastoihin. Olettaisin, että näin voisi olla monella muullakin paikkakunnalla.
Espoossa myös suulliset huomautukset pyritään kirjaamaan, mikä voi osaltaan selittää suurta eroa kahden paikkakunnan välillä.
Oulussa sen sijaan huomautuksia jaettiin lähes yhtä paljon kuin Tampereella. Oulun kaupungin pysäköinninvalvoja Jukka Lampen pohtii eroja kaupunkien välillä ja päätyy edellä listattuihin syihin.
– Sekin voi vaikuttaa, jos linja on tiukka. Tämähän on nyt vain arvailua, mutta suureltahan tuo Tampereen määrä vaikuttaa.
Tampereen Perttu Manka lisää, että eroavaisuuksia laintulkinnassa voi olla paikkakunnittain myös siinä, millaista virhesyytä seuraamuksen määrittämisessä milloinkin käytetään.
– Totta kai on paikallisia tulkintaeroja liikennesäännöistä lähtien, että miten mitäkin pykälää jossakin käytetään. Myös valvonnassa käytettävät virhesyyt voivat poiketa eri paikkakunnilla, mutta pääosin ne ovat kaikille samat.