Sisäministeriö on julkaissut päivitetyn evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano-ohjeen. Edellinen ohje on vuodelta 2003.
Päivitetyssä ohjeessa on huomioitu muutokset esimerkiksi lainsäädännössä ja alueiden hallintorakenteessa. Valmius- ja pelastuslait, joissa säädetään väestönsuojelusta, päivitettiin jo 2010-luvun alussa.
Uuden ohjeen pääset lukemaan tästä linkistä.
Sisäministeriö käynnisti hankkeen ohjeen päivittämiseksi syyskuussa 2022. Hanketta oli suunniteltu jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, kertoo sisäministeriön erityisasiantuntija Mikko Hiltunen.
– Ohjeen päivittäminen oli työsuunnitelmassa vuonna 2020, mutta koronapandemian myötä sitä päätettiin lykätä, hän sanoo.
– Ukrainan sota ei sinänsä ollut laukaiseva tekijä, mutta on selvää, että tällainen turvallisuustilanne on helpottanut hankkeen eteenpäinvientiä.
Uutta ohjetta varten lausuntonsa antoivat useat hyvinvointialueet, valtion virastot ja kolmannen sektorin järjestöt.
– Meidän hankkeemme osalta on ollut selvää, että se koskettaa merkittävästi monia eri hallinnonalojen viranomaisia. Sitä ei pysty muuten tekemään kuin laajassa yhteistyössä, Hiltunen sanoo.
Tällainen uusi ohje on
Turvallisuustilanteen muuttuminen näkyy päivitetyn ohjeen sanavalinnoissa. Vuoden 2003 uhka-arvioissa evakuointiin oltiin valmiita ”onnettomuuksissa”, ”poliittisen, taloudellisen tai sotilaallisen painostuksen” ja ”strategisen iskun tilanteissa”.
Laajamittainen hyökkäys mainittiin viimeisenä. Uudessa uhka-arviossa niin ”sotilaallinen uhka” kuin myös ”sotilaallinen voimankäyttö” laajemmillakin alueilla mainitaan heti ensimmäisenä.
Sisäministeriön vuoden 2023 kansallisen riskiarvion mukaan Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Suomi on kuitenkin varautunut siihen, että sotilaallista voimankäyttöä tai sillä uhkaamista käytettäisiin myös yksinomaan Suomea vastaan.
Vastuuta siirretty nyt hyvinvointialueille
Eri alueiden ja toimijoiden vastuita on päivitetty uudessa ohjeessa. Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2023 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille osana hyvinvointialueuudistusta.
Vanhassa ohjeessa määriteltyjä pelastustoimen tehtäviä on nyt siirtynyt hyvinvointialueiden ja kuntien vastuulle, esimerkiksi vastaanotosta ja järjestelypaikoista huolehtiminen. Alueet vastaavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.
Länsi- ja Sisä-Suomi määritellään nyt vastaanottaviksi alueiksi väestönsiirtotilanteissa. Tämä on ollut perusta kuntien valmiussuunnitelmissa, vaikka sitä ei olisikaan erikseen kirjattu, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston johtaja Tarja Wiikinkoski sanoi Ylelle syyskuussa 2022.
Oletuksena ohjeen mukaan on, että siirrettävät vastaavat itse asumisestaan ja toimeentulostaan. Viranomaisten on kuitenkin huolehdittava väestön taloudellisen toimeentulon, esimerkiksi etuuksien, jatkuvuudesta.
Kriittisen infrastruktuurin merkitys korostunut
Ohjeessa on pyritty Hiltusen mukaan hyödyntämään monessa asiassa ”Ukrainan oppeja”. Tällä hän viittaa esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuviin uhkiin, mikä ei ole ehkä ollut yhtä paljon esillä aiemmin.
– Yhteiskunta on muuttunut 20 vuoden aikana. Ukrainasta on varmasti opittavissa, miten siviiliväestön kannalta kriittisiin kohteisiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan, Hiltunen sanoo.
Erotuksena vuoteen 2003 uudessa ohjeessa mainitaan nyt myös sellaiset termit kuin kyberhyökkäykset ja disinformaatio.
Sisäministeriön ehdotus laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi lokakuussa.
Juttua korjattu 29.1. kello 22.41: Evakuointitermien testin neljännessä kysymyksessä oli väärä oikea vaihtoehto. Valmiusevakuointi tarkoittaa ennen hyökkäystä rajoitetuilta alueilta tehtävää väestön siirtämistä eikä toimenpidettä, jossa koko väestö tai tietyt väestönosat siirretään laajoilta tai laajahkoilta alueilta. Otsikko vaihdettu 29.1. kello 9.52.