– Lapsiin ja nuoriin on panostettava, jotta saamme taitavia ja hyvinvoivia aikuisia huolehtimaan tästä yhteiskunnasta, sanoo Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala.
Haapalan tutkimusryhmä selvittää elintapojen sekä fyysisen kunnon merkitystä lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin.
Tutkimukset osoittavat muun muassa sen, että mitä taitavampi ekaluokkalainen on motorisesti, sen paremmin hän pärjää koulussa.
– Se näkyy lukutaidossa, matemaattisessa osaamisessa ja päättelykyvyssä, kertoo Haapala.
Motoriset taidot ovat perusta kaikelle liikkumiselle ja arjen toiminnalle.
– Ne ovat rakennuspalikoita koko elämälle eli sille mitä pystyy tekemään, sanoo Haapala.
Liikkuminen kehittää myös aivoja
Ihminen alkaa kehittää motorisia taitoja automaattisesti syntymästä lähtien.
– Taidot kehittyvät mitään tekemättä, mutta tarvitaan liikettä ja harjoitusta, että ne kehittyisivät kunnolla, sanoo Haapala.
Suositusten mukaan alle kouluikäisen olisi hyvä liikkua vähintään kolme tuntia päivässä ja kouluikäisten ainakin tunti päivässä.
Motorisia taitoja voi harjoittaa pienemmälläkin määrällä, kunhan toistoja on tarpeeksi.
– Silloin tällöin 5–10 minuuttia monipuolisesti hyppii, pomppii, loikkii, kiipeilee ja tekee vaikka kuperkeikkoja.
Motoristen taitojen vahvistuminen näkyy tasapainon ja liikkeen parempana hallintana, mutta myös aivoissa.
Esimerkiksi keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus kohentuvat.
– Motoriset taidot aktivoivat samoja aivoalueita, joita koulussa tarvitaan, kertoo Haapala.
Skuutit pois ja kiipeilemään
Maamme ainoana lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosenttina Haapala on päässyt seuraamaan suomalaislasten liikunnallista kehitystä aitiopaikalta.
Hänen mukaansa lapsilla menee keskimäärin aika hyvin, mutta ero ääripäiden välillä kasvaa.
– Tarvitsemme yhteiskunnan laajuisia toimia, että saisimme lisättyä lasten liikkumista ja taitavuutta, hän sanoo.
Liikettä lisäisi jo se, että autolla kouluun tuotavien lasten jättöpaikka olisi kauempana koulusta ja matkan varrelta löytyisi turvallisia maa- tai lumikasoja, joilla kiipeillä.
Haapala myös pienentäisi sähköskuuttien toiminta-alueita, jotta nuoret liikkuisivat enemmän omin voimin.
Lapsuusajan liikunnalla voi estää tai ainakin viivästyttää useiden kansansairauksien puhkeamista.
Lisäksi liikunta tukee oppimista ja edistää aivojen palautumista.
– Se on käsittämätön inhimillinen katastrofi, jos me emme panosta lapsiin ja nuoriin, sanoo Haapala.