Suomalaiset uhkailevat työtänsä tekeviä aurakuskeja väkivallalla – asiantuntijat avaavat syitä

Yksiselitteistä syytä työtänsä tekevien ihmisten kohtaamalle uhkailulle ei ole, mutta yksi selitys voi olla yksinkertaisesti huono päivä.

Lumimyräkkä iski, työkone auraa.
Aurakuskeja uhkaillaan, kertoi Yle tammikuussa. Kuvituskuva arkistosta. Kuva: Petteri Juuti / Yle
  • Mari Siltanen

Yle kertoi tammikuussa, että Kouvolassa on uhattu aurakuskeja turpaanvedolla ja heitelty lumikökkäreillä. Turun Sanomat kertoi seuraavana päivänä, että nuori aurakuski uhattiin tappaa kesken työvuoronsa Sauvossa.

Miksi uhkailemme työtänsä tekeviä ihmisiä?

Yhtä selkeää syytä ei ole, sanovat sekä yliopistonlehtori Aarno Laitila Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta että kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsi Helsingin yliopistosta.

Vastoinkäymiset kasautuvat

– Käy niin kuin edesmenneen reggae-artistin Bob Marleyn laulussa: My cup is running over. Menee kuppi nurin, sanoo Laitila.

Päivän aikana on voinut kasautua useita pieniä vastoinkäymisiä. On voinut myöhästyä tapaamisesta, kenkä on ollut hävyksissä ja lapsikin kenkkuillut. Viimeinen tippa on aurakuskin toiminta.

Oma paha olo voi purkautua yllättävästikin ventovieraaseen ihmiseen. Matti Näsin mukaan siihen vaikuttaa myös jokin pidempiaikainen vastoinkäyminen, joka rasittaa.

– Harvoin elämäänsä tyytyväiset ihmiset uhkailevat toisia, Näsi toteaa.

Sosiaalinen ympäristö on muuttunut

Aarno Laitilan mielestä yksi selitys uhkailulle on sosiaalisen median ja verkkokeskustelujen kova kielenkäyttö. Se voi osaltaan valua kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin.

– Käsitys siitä, mihin minulla on oikeus, on muuttunut, Laitila sanoo.

Matti Näsi arvioi verkkomaailman vaikutuksia varovaisemmin.

– Maailma voi vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta, kun näkee, miten muilla tuntuu menevän hyvin ja itsellä ei.

Samaan aikaan sosiaalisen median asenneilmapiiri on jakautunut ääripäihin, missä voi nähdä Näsin mukaan asenteiden koventumista ja kyynistymistä.

Huonot käytöstavat ja sää

Niin Laitilan kuin Näsin mukaan joillakin ihmisillä vaan on jo lähtökohtaisesti huonot käytöstavat.

– On voinut tottua siihen, että voimakkaalla käytöksellä ja äänenkorotuksella saa tahtonsa läpi, Laitila sanoo.

Laitilan mielestä syynä raivoon voi olla yksinkertaisesti sekin, että lunta on tänä vuonna todella paljon. Molemmat muistuttavat, että tapahtuma voi vaikuttaa uhkailun kohteeseen pitkään.

– Vaikutukset voivat olla hyvin pitkäkestoisia, jos alkaa esimerkiksi miettiä voiko enää tehdä työtään, Laitila sanoo.

Laske vaikka sataan

Paineisessa hetkessä voi auttaa perinteinen keino eli kymmeneen tai vaikka sataan laskeminen.

Näsi kannustaa katsomaan peiliin. Miksi olo on niin huono ja ärsyyntynyt, että kuppi meinaa mennä nurin? Mitkä kaikki asiat hiertävät ja tarvitseeko niihin apua?

Laitila kannustaa myös miettimään mitä uhkailu tai räyhääminen tekisi itselle ja omalle ololle.

– Mitä ajattelen tästä huomenna?

Joskus runsas lumi vain ihmetyttää. Kaso alta miten kouvolalaiset kommentoivat lumista päivää tammikuussa.